Minulla oli viime talvella suunnitelmana tälle kesälle kaksiviikkoinen lepolomareissu jollekin italialaiselle viinitilalle, mutta syistä joita en itsekään ihan ymmärrä, lopputuloksena olin buukannut kesälle kaksi viikon kaupunkilomaa, toisen Roomaan, toisen Lontooseen. Muutenhan näissä kohteissa ei olisi mitään vikaa, mutta matkaseurueeseemme molemmissa kuului vähän yli 1-vuotias taapero...
Ennakkokauhisteluistani huolimatta molemmat reissut meni taaperoisen kanssa erittäin hyvin. Kunhan huolehti kunnolla aikataulutuksesta, reittivalinnoista ja tytön tarpeesta kävellä maraton joka päivä, hän jaksoi yllättävän hyvin istua vaunuissa, viihtyi pitkiäkin ruokailupätkiä ravintoloissa ja oli muutenkin mitä mainiointa kaupunkimatkailuseuraa.
Rooman nähtävyydet ovat meille tuttuja jo aikaisemmilta reissuilta, joten tämän reissun tavoitteena oli lähinnä syödä hyvin ja nautiskella kaupungin tunnelmasta. Pyrimme välttämään pahimmat turistiryysisalueet ja vietimme enemmän aikaa kaupungin laitamilla olevilla kukkuloilla erilaisissa puistoissa. Kiitos mukana olleen taaperon, saimmekin varmasti kokea Rooman tällä reissulla sellaisella tavalla, minkä olisimme missanneet jos olisimme olleet liikkeellä kahdestaan.
Alla muutama ruokapaikkatärppi ja muutama vinkki alueista jossa kannattaa (ja jossa ei kannata) käydä jos Rooman keskusta alkaa olla läpitallattu.
B&B huoneistomme
Ventisei Scalini a Trastevere sijaitsi tavallisessa asuinrakennuksessa, jonka muissa kerroksissa asui paikallista väkeä. Aamiainen tarjoiltiin huoneessa, mikä tarkoitti huoneessa olevaa espressokeitintä, pussicroissantteja, keksejä ja Nutellaa, sekä huoneiston jääkaappiin täytettäviä maitoa, vettä, mehua ja jugurttia. Lisäksi B&B:n aamiaishuoneessa, jonka kautta kulku jokaiseen huoneistoon oli, oli tarjolla tuoreita hedelmiä, muroja ja kakkua joita sai itse käydä hakemassa huoneeseen.
Olin itse ensin vähän pettynyt aamiaisjärjestelyyn, mutta taaperon kanssa matkustaessa se osoittautui aivan valtavan käteväksi. Aamut olivat rauhallisia kun ei tarvinnut heti pakata kimpsuja ja laittautua valmiiksi aamiaiselle. Neiti sai purkaa aamuenergiansa touhuamalla huoneessa ja syödä samalla aamiaista (ja aamumaidon!) samalla kun me kävimme suihkussa, suunnittelimme päivän ohjelmaa ja pakkasimme laukkujamme. Lähdettyämme liikenteeseen suuntasimme yleensä ensimmäisenä cappuccinolle, ja tässä vaiheessa taaperokin oli croissantilla lahjottavissa istumaan kärryissä meidän aamiaisen ajan.
 |
| Trasteveren kotikatumme. Tuomo kurkkaa huoneistomme ovesta. |
 |
| Näkymät vessan ikkunasta. |
Rooman eri kaupunginosista Trastevere oli meille itsestäänselvä valinta. Se on täynnä mitä ihanampia ravintoloita ja terasseja - ja ylipäätään elämää. Vaunujen kanssa liikkujia tarvitsee tosin varoittaa, että tämä kaupunginosa on myös täynnä lasinsiruja. Me onnistuimme yhtenä aamuna hajoittamaan vaunun renkaan kumin, mutta onneksi läheltä löytyi pyöränkorjausliike, jossa sisäkumi vaihdettiin hetkessä. Suosittelen kuitenkin kuljettaa mukana kuminpaikkaussettiä jos näillä huudeilla liikkuu vaunujen kanssa.
 |
| Via della Scala oli meidän vakkari aperitiivikatu. |
 |
| Popparikauppa Trasteveressa. Ihana! |
Meidän kotikadulla sijaitsi myös oma suosikkipitseriani:
Dat Poeta. Pitsat olivat napolilaistyylisesti paksureunaisia, mutta kuitenkin suht ohuita. Paikka oli todella suosittu ja siellä näkyi käyvän paljon etenkin jenkkituristeja. Liekö paikka mainittu jossain turistioppaassa. Hyvä oli silti!
Ensimmäisenä päivänä suutasimme
Villa Sciarran puistoon, joka ei ollut meidän mielestä kovin kummoinen. Pääsimme kuitenkin samalla reissulla ihastelemaan Rooman vauraampia alueita komeine taloineen.
Campo dei Fiori on ollut yleensä Rooman reissuillani suosikkialueitani, mutta tällä kertaa se ei sykähdyttänyt yhtään. Agressiiviset myyjät ja turistirojun määrä ahdistivat, eikä lähialueen terassitkaan houkutelleet. Campo dei Fiorin läheltä löytyy kuitenkin yksi vanha suosikkiolutpaikkamme,
Open Baladin, jossa kannattaa käydä jos tykkää italialaisista käsityöläisoluista.
 |
| Campo dei Fiori, joka oli jotenkin pahasti turistoitunut sitten viime käynnin. Ei viehättänyt enää. |
La Prosciutteria Trastevere oli liian pieni meille ja vaunuille, joten illallisen sijaan otimme sieltä vähän välipalaa hotellille. Viinilasitkin lähti mukaan 4,5 euron kappalehintaan. Jätimme ne huoneeseen seuraavien vieraiden iloksi...
Tiber-joen ranta oli otettu hyötykäyttöön sitten viime käynnin, ja sieltä löytyikin se ns. trendikäs Rooma katuruokapaikkoineen. Tarjolla oli myös erilaisia käsityöläisten myyntikojuja, järjestöjen infopisteitä, paljon baareja ja viihdykettä. Jos pastat ja pitsat alkaa riittää, niin Tiberin rannalta löytyy meksikolaista ja hamppareita. Me pysyimme italialaisessa ruoassa koko viikon.
Yhden päivän vietimme villa Borghesen puistossa. Söimme piknik-lounasta ja lepäilimme tytön nukkuessa päiväunia, ja hänen herättyään kävimme eläintarhassa. Päivä oli ihanan rauhallinen ja puiden varjoissa oli mukavan viileää, mutta koska puisto on jättimäinen, ei kyse ollut mistään lepopäivästä. Kävelyä kertyi järjetön määrä etenkin kun kävelimme koko puiston läpi ja sen lisäksi matkat sinne Trasteveresta ja takaisin. Suosittelen bussikuljetusta... Google mapsin reittisuosituksesta löytyy muuten kätevä reittiopastus myös julkisilla kulkiessa. Olen käyttänyt tätä nyt niin Roomassa kuin Lontoossakin ja se toimii erittäin hyvin!
 |
| Tarjoilija, lasissani on tarjoilija. |
Tuliaisostokset teimme Circus Maximuksen lähellä olevasta
Farmers Marketista. Erittäin vahva suositus kaikille ruokaintoilijoille. Tarjolla oli paikallisia tuotteita laidasta laitaan aina oluisiin ja viineihin saakka. Markkinoilta löytyi myös mukava sisäpiha, jossa sai istuskella syömässä markkinoilta ostettuja herkkuja.
 |
| Pasta carbonara. Suosikki Rooma-ruokani. |
Aidointa roomalaista pitsaa söimme ravintolassa
Ai Marmi, joka sijaitsee Trasteveressa. Tupaten paikallisia ja turisteja täynnä oleva paikka keräsi kadunkin täyteen jonottajia, eikä syyttä. Lämmin suositus ohuen ohuiden roomalaisten pitsojen ystävälle!
Viikon ainoa virheliike tapahtui päivänä, jolloin suunnitelmissa oli kävellä aamulla Colosseumille, ja jatkaa sieltä
Villa Celimontanan puistoon piknikille ja ihastella sieltä näkymiä Colosseumille. Pääsy puistoon osoittautui kuitenkin korkeuserojen ja paksujen muurien vuoksi mahdottomalta tehtävältä, ja lopputuloksena päädyimme tarpomaan loputtomalta tuntuvia pätkiä alueelle, jossa ei ollut mitään muuta kuin suuria valtateitä eikä yhden ainoaa terassia edes helpottamaan väsyneitä kaupunkilomailijoita.
Kun vihdoin selvisimme ulos asfalttihelvetistä ihmisten ilmoille, löysimmekin vahingossa ihan viehättäviä paikkoja, kuten appelsiinipuisto
Giardino degli Aranci, josta oli myös kivat näkymät kaupunkiin, ja kuuluisa
salainen avaimenreikä, josta kannattaa todellä käydä kurkkaamassa sisään! :)
 |
| Tuomo alkoi ihmetellä kesken kävelyn, että "Mahtaa olla hieno piha kun jengi kurkkii avaimenreijästä sisään". :D |
Seuraavana päivänä kävelimme Tiberin rantaa pitkin Vatikaaniin. Matkalla pysähdyimme ihastelemaan
Villa Farnesinan puutarhaa, mutta sisälle emme aikataulusyistä ehtineet. Näiltä huudeilta löytyi myös
Orto Botanico, jonne suunnittelimme retkeä viimeisenä päivänä. Harmiksemme se olikin juuri silloin kiinni.
Ostimme evästä Vatikaanissa sijaitsevasta kauppahallista ja suuntasimme takaisin hotellille Gianicolon kukkulan kautta. Reitin varrelta oli upeat näkymät Roomaan, ja levähdyspaikkojakin oli tarjolla mukavasti. Alas päästyämme söimme välipalaa viihtyisässä ravintolassa
Osteria no 6. Tällä kadulla oli muitakin mukavia ravintoloita ja baareja. Taaperomme marssi päättäväisesti sisään yhteen ravintolan viereisistä baareista ja löysi sieltä mukavan sisäpihan, jossa kävimmekin aperitiivilla toisena iltana.
Suurinpiirtein reissun puolivälissä teimme päiväreissun
Santa Marinellaan. Junamatka Trasteveren juna-asemalta Santa Marinellaan kesti noin kolme varttia ja maksoi nelisen euroa per suunta. Ranta oli hyvin lyhyen kävelymatkan päässä ja pilvisestä arkipäivästä johtuen hyvin rauhallinen. Vesi oli kirkasta ja hiekka ihanan hienoa. Ranta oli siisti ja siellä oli yksi ravintola ja yksi kahvila. Rannalta löytyi sekä maksuttomia paikkoja, että vuokrattavia paikkoja. Palveluita oli hyvin vähän, mutta esim. meidän rantsussa sai tilata take away ruokaa ja juomaa paikallisesta ravintolasta.
Rantapäivä oli ihanaa vaihtelua hektiseen kaupunkilomailuun eikä pilvisyyskään niin haitannut kun ei kumpikaan varsinaisesti rusketusta halunnut sieltä hakea. Oli vaan ihana maata muutama tunti hiljaisuudessa ja tuijotella välkehtivää välimerta. Taaperokin viihtyi rannalla ihan kohtalaisesti, joskin hienona neitinä hän ei oikein arvostanut käsiin kaatuessa tarttuvaa hiekkaa. Vesikin oli hänelle vähän turhan vilpoista.
Ihana reissu kaiken kaikkiaan! Eikä kaupunkilomaa pienen lapsen kanssa kannata pelätä ainakaan Italiassa. Paikalliset suhtautuivat pieneen kaupunkimatkaajaamme ihanammin kuin missään muussa. Pieni sai osakseen ihailuja, hymyjä ja hauskuutusta aivan kaikkialla. Kiireisimmätkin tarjoilijat ja yrmyimmät mummot ruuhkabussissa jaksoivat hymyillä ja leperrellä tytöllemme, mikä lämmitti sydäntä ja sai minut rakastumaan Italiaan taas hieman enemmän.
