Syksyinen salaatti savustetuista punajuurista ja myskikurpitsasta

Salaatteja tulee näin syksyllä syötyä hieman vähemmän, mutta tämä salaatti oli sen verran täyttävä, että sopii vallan mainiosti nautittavaksi syksylläkin. Salaatin päätähtiä olivat savukylvyssä käyneet punajuuri ja myskikurpitsa, joiden makuliitto vuohenjuuston ja rucolan kanssa sinetöitiin balsamicosta ja hunajasta keitetyllä siirapilla. 

Salaatissa oli mukana myös edellisen päivän illalliselta tähteeksi jäänyttä entrecotea ohueksi siivutettuna. Jos sellaista ei kaapista löydy, ja jotain lihaa salaattiin haluaa, niin (savustettu) pekoni toimii epäilemättä hyvin, ehkä jopa vielä paremmin.

Salaattiin oli tarkoitus tulla myös savustettuja suppilovahveroita, mutta hentoisina olioina sienet imivät savua niin runsaasti että maistuivat oikeastaan pelkältä savulta. Kitkerältä sellaiselta. Arvasin kyllä että sieniä olisi pitänyt pitää savustimessa muita aineksia lyhyemmän aikaa, mutta kun tuo ruoanlaitto ei koskaan ole se ainoa asia mitä mökillä puuhastellaan, niin sinnehän ne jäivät. Voi voi. Kauden viimeiset tuoreet suppikset. Sniif!

Syksyinen salaatti

(neljälle)

• 1 ruukkusalaatti / 1 pss rucolaa
• 6 keskikokoista punajuurta
• 1/2 myskikurpitsa
• 1 pkt pekonia (tai pari edellispäivän jämäentrecotepihviä)
• 300g vuohenjuustoa
• 1l suppiksia
• kastike: 1/2 pll balsamiviinietikkaa, n. 3 rkl hunajaa, suolaa ja pippuria 

Pese ja halkaise punajuuret. Halkaise myskikurpitsa ja poista siemenet. Leikkaa kurpitsa lohkoiksi. Rouhi päälle suolaa ja pippuria. Paahda punajuuria ja kurpitsaa 200 asteisessa uunissa 30-45min tai kunnes ovat lähes kypsiä. Viritä sillä aikaa savustin valmiiksi. Siirrä kasvikset savustimeen ja kypsennä loppuun. Aika riippuu savustimen lämpötilasta ja siitä kuinka hyvin kasvikset on esikypsennetty. Pidä punajuuria ja kurpitsalohkoja kuitenkin savustimessa ainakin 30-60 minuuttia, että ne ehtivät imeä savun makua itseensä.

Paista kasvisten savustuessa pekoni rapeaksi. Paista pekonin jälkeen samalla pannulla suppikset kypsäksi. Keitä balsamicosiirappi. Laita kattilaan noin pari desiä balsamiviinietikkaa ja muutama lusikallinen hunajaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja keittele kasaan niin että seoksesta tulee hieman paksumpaa ja siirappimaista. Muista että siirappi paksuuntuu jäähtyessään.

Asettele salaatinlehdet ja rucola laakealle astialle salaattipediksi. Paloittele vuohenjuusto isoiksi palasiksi ja lisää salaatin päälle. Lisää myös pekonit ja suppikset. Lisää lopuksi savustetut punajuuret ja kurpitsa. Tarjoile balsamicosiirapin kanssa.

Virtuaaliviinikerho - miltä malbec maistui?

Heinäveden hyvin viileissä ja syksyisissä kansallismaisemissa lämmiteltiin eilen sielua malbec-viineillä, kun virtuaaliviinikerho kokoontui testaamaan kolmea argentiinalaista ja yhtä ranskalaista malbecia. 

Viininmaistelu oli jälleen kerran erittäin opettavainen kokemus. Aina ensimmäistä viiniä kokeillessa siitä ei osaa oikein sanoa mitään - se maistuu vain punaviinille. Mutta kun viinejä vertaa keskenään, niin eroja alkaa löytyä, ja kohta huomaa jo sujuvasti analysoivansa sitä ensimmäistäkin viiniä. Kun haistelee ja maistelee neljää saman rypäleen viiniä, niiden yhtäläisyyksistä oppii rypäleen ominaispiirteet. Eroista taas oppii sen mikä vaikutus iällä, hinnalla ja viinintuotantoalueella on viinin makuun. Huisia! 

Olen itse mieltänyt malbecit aina jotenkin tunkkaisiksi, enkä ole rypäleestä liiemmin välittänyt. Näiden viinien joukosta löysin kuitenkin viinin, joka hipoo kärkipaikkaa omien suosikkiviinieni joukossa. Yllättäen se oli näistä se kallein... :D

Kaikille viineille oli yhteistä tumma, maukas, makeahko marjaisuus: karhunvatukka, mustaherukka ja mustikka. Kukkaisuuttakin moni löysi. Ranskalaisen malbecin perusmaussa oli ehkä aavistuksen punaisemmat marjat: puolukka, karpalo. Kaikki viinit olivat rungoltaan suht täyteläisiä ja tanniineiltaan maltillisia. Nuoremmat viinit olivat hapokkaampia ja raaemman makuisia kuin kypsemmät viinit.    

Alamos oli viineistä kaikista edullisin, kympin luokkaa. Se oli myös nuorin viini, mikä kyllä maistui. Muihin verrattuna viini maistui hieman raa'alta ja kirpeältä. Itseäni häiritsi metallinen sivumaku, ja lämmetessään viinissä tuoksui vahvasti lyijykynä. Ihan kelpo perusviini, joka kävi muita viinejä paremmin etenkin patatas bravasin kanssa syödyn tulisen valkosipuli-chili-majoneesin kanssa.

Bousquet oli Alamokseen verrattuna vähän kehittyneempi: ei niin hapokas ja pehmeämmät tanniinit, vähemmän marjaisuutta. Tämä viini edusti kuitenkin mulle juuri sellaista malbecia josta en pidä - viini on jotenkin tunkkainen ja ei-pirteä. Moni löysi tuoksussa kellaria, minä taas multaisuutta. Viinistä viiniin löytämää kahvia en kovista yrityksistä huolimatta löytänyt. Yksi maistelija tykkäsi, että lämmetessään viinin kukkaisuus tuli esille. Tämä viini sai aikaan kaikista vähiten keskustelua. Yksi aikoi kuitenkin antaa viinille toisen mahdollisuuden yrttisen karitsan kumppanina.  

Trapiche räjäytti potin - se oli kaikkien osallistujien mielestä maistelluista viineistä ehdottomasti paras. Jo pelkkä tuoksu oli muihin verrattuna huikean intensiivinen. Jos muut tuoksuivat marjamehulta, tämä tuoksui marjamehutiivisteeltä. Sama tykitys jatkui maussa. Se oli muita viinejä paljon tiiviimpi ja täyteläisempi, tanniinit olivat myös voimakkaammat. Jälkimaku oli piiiiiitkä. Kertakaikkisen hyvä viini. Oli se kyllä melko arvokaskin - noin 30€. Monen mielestä turhan kallis, mutta omasta mielestäni hintansa väärti. Viini pääsi jatkoon, mutta sen mukana tullut puulaatikkoturhake ei.

Edelliset kolme viiniä edustivat eri hinta- ja ikäluokan argentiinalaisia malbeceja. Halusin kuitenkin testata myös yhden ranskalaisen malbecin, koska rypäle on alunperin kotoisin Ranskan Cahorsista. Ranskalaisten malbecien on sanottu olevan uuden maailman malbeceja rustiikkisempia, ja sitä tämä kyllä olikin. Ensivaikutelma oli positiivisen yllättynyt. Viini oli yllättävän runsas ja maukas ja muistutti edellisistä eniten Trapichea. Lämmetessään viinistä alkoi kuitenkin puskea esiin sitä rustiikkisuutta, joita kuvailtiin termeillä vessa, kaatopaikka, viemäri. :D Itselleni tuli tuoksusta mieleen navetta. Jos tätä pientä sivuoiretta ei oteta huomioon, niin positiivista viinissä muihin verrattuna oli sen moniulotteisuus. Viini ei ollut tuoksultaan ja maultaan yhtä tasapaksu kuin argentiinalaiset malbecit.

Kivaa oli jälleen kerran, lämmin kiitos kaikille osallistujille! Päätettiin muuten jo seuraavan virtuaaliviinikerhon rypäle, se on tannat! Tähän rypäleeseen tutustutaan kuukauden päästä perjantaina, 25.11.2016 klo 19:00. Pistäkää päivä ylös kalenteriin ja tulkaa kaikki mukaan! :)

Kulinaristin huippuviikonloppu

Meitä hyvään ruokaan ja juomaan hurahtaneita hellitään kahden viikon päästä, kun Helsingissä on tarjolla yhteensä kolme kovan luokan foodietapahtumaa samana viikonloppuna. Messukeskuksessa järjestetään Kirjamessujen kanssa yhtä aikaa Ruoka ja Viinimessut 27.-30.10.2016, Wanhalla Satamalla Helsingin Katajanokalla vietetään Lakritsi- ja salmiakkifestivaalia 29.-30.2016 ja Kaapelitehtaalla on tarjolla Olutexpo 28.-30.10.2016. Näin mahtavan viikonlopun vuoksi kannattaa Helsinkiin tulla jo kauempaakin!

Ruoka- ja Viinimessuilla olen itse käynyt jo vuosikaudet ja tykkään tapahtumasta aina vaan. Kukapa ei tykkäisi tilaisuudesta, jossa kaikki herkut lähempää ja kaukaa on koottu samaan tilaan ja missä saa jutella viinintekijöiden kanssa ja kuulla mitä erilaisempia tarinoita viinien taustalla.

Messuilla on tarjolla ohjelmaa laidasta laitaan: näytöskeittiöitä, luentoja ruokakirjojen esittelyjä, tastingeja ja kakunkoristelun SM-finaali. Itse olen joka vuosi osallistunut Decanterin järjestämään viini/olutlasitastingiin, jossa testataan kuinka lasi vaikuttaa viinin tai oluen makuun. Tämän vuoden ohjelmassa houkuttelee etenkin lakritsi- ja viinitasting.

Messut on uudistunut viime vuodesta paitsi nimensä osalta, myös muuten. Tällä kertaa koko messualue on anniskelualuetta, mikä helpottaa erityisesti ruoan ja viinin yhdistelemistä. Toinen hyvä uudistus on se, että kaikki maisteltavat viinit löytyvät tietoineen messujen nettisivuilta. Siellä voi merkitä ylös myös omat suosikkinsa, jolloin ne löytää helposti vielä messujen jälkeenkin.

Lakritsi- ja salmiakkifestareilla on tarjolla näitä herkkuja niin monessa muodossa, että veikkaan että et olisi kaikkia mahdollisuuksia osannut arvatakaan. Osallistuin kyseisille festareille viime vuonna Tukholmassa ja tykkäsin ihan hirveästi. Kannattaa ehdottomasti mennä jos tykkää lakritsista!

Olutexpo kuuluu myös jokavuotisiin tapahtumiin, jonne on pakko päästä. Tarjolla on laaja kattaus suomalaisia pienpanimoja ja maahantuojia maistattamassa oluita ja viskejä. Ohjelmassa on erilaisia tastingejä ja luentoja. Ja tietysti ruokaa. Olutexpon sivujen mukaan tänä vuonna on ruokatarjontaan panostettu aiempia vuosia enemmän, mikä on oikein hyvä asia.

Suosittelen ehdottomasti käymään kaikissa näissä tapahtumissa! Oma suunnitelmani on mennä perjantaina olutmessuille, lauantaina Viini- ja Ruokamessuille ja sunnuntaina Lakritsi- ja salmiakkimessuille.

Järjestän Facebookin puolella pienen lippuarvonnan, kurkkaa sinne jos et ole vielä lippuasi hankkinut. :)

Virtuaaliviinikerho: Malbec

On aika aloittaa jälleen virtuaaliviinikerho! Lokakuun rypäleeksi valitsin lämpimän muhevan Malbecin, joten ei muuta kuin pullot tilaukseen ja villasukat ja kynttilät valmiiksi ensi perjantaita varten!

Muistutuksena ja niille ketkä eivät ole tällaisesta virtuaaliviinikerhosta ikinä kuulleetkaan, homma menee näin: Minä valitsen kolme viiniä (+ yksi bonusviini) ja esittelen ne tässä postauksessa. Sitten kukin kipaisee hakemassa kaupasta ko. pullot, avaa Facebookista Puistolan bistron sivut ja ilmoittautuu siellä tapahtumaan Virtuaaliviinikerho, Malbec. Tasan viikon päästä, eli 21.10.2016 klo 19:00 jokainen osallistuja istuu mukavasti kotisohvalleen kännykkä kädessä ja viinilasi toisessa, ja sitten maistellaan läpi valitut viinit ja vertaillaan kokemuksia.

Mutta ei siinä vielä kaikki! Nimittäin tällä kertaa arvon kaikkien Virtuaaliviinikerhon osallistujen kesken kaksi lippua seuraavan viikonlopun Ruoka- ja viinimessuille! Kannattaa siis tulla mukaan! :)

Oikaisin tällä kertaa, enkä kirjoittanut juttua malbecista. Erinomaisen tietopaketin Malbecista löydät esimerkiksi Viinimaan sivuilta ja vaikkapa Wikipediasta.

Maisteluviineiksi valitsin tällä kertaa kolme eri hintaluokan malbecia Argentiinasta, jossa malbecista on tullut viinikulttuurin symboli. Siellä vietetään jopa vuosittain Malbec-päivää! Bonusviininä sen sijaan maistetaan malbecia, joka tulee rypäleen alkuperäiseltä kotiseudulta, Ranskan Cahor'ista. Argentinalaiset viinit valitsin kustakin hintaluokasta Viinistä viiniin 2017 oppaan ja muiden nettivarvioiden perusteella. 

Tämmöisiä herkkuja maistellaan tällä kertaa:

1. Alamos Malbec

Viinistä viiniin antaa viinille (vuosikerta 2013) neljä tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 1. Lue Viinilehden arvio viinistä täältä ja Viinikartan arvio täältä. Viinistä viiniin ruokasuositus tälle viinille on tummat liharuoat sekä suurriista. Antti Vahteran täsmäruokasuositus tälle viinille on Munakoisogratiini. Mielenkiintoista... :D

2. Domaine Bousquet Reserve Organic Malbec

Viinistä viiniin antaa tälle viinille viisi tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 1. Heidän mukaansa viiniä tosin kannattaisi vielä kypsyttää ennen juomista. Lue Viini-lehden arvio viinistä täältä ja Viinikartan arvio täältä. Viinistä viiniin yleisruokasuositus tälle viinille on suurriista ja kovat, suolaiset juustot. Täsmäruokasuosituksen tälle viinille löydät täältä.

3. Trapiche Finca Suarez Lastra Malbec

Viinistä viiniin antaa tälle viinille viisi tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 0. Heidän mukaansa viiniä tosin kannattaisi vielä kypsyttää ennen juomista. Lue Viini-lehden arvio viinistä täältä ja Viinikartan arvio täältä. Viinistä viiniin yleisruokasuositus tälle viinille on medium-kypsä tumma liha ja erityisesti aromikas riista. Myös kovat, suolaiset juustot. Antti Vahteran täsmäresepti tälle viinille sisältää entrecotea.Lisätietoja viinistä löydät myös Viinimaan sivuilta täältä.

4. Bonusviini: Château Haut-Monplaisir

Viinistä viiniin antaa tälle viinille kolme tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 0. Lue Viini-lehden arvio viinistä täältä ja Viinikartan arvio täältä. Viinistä viiniin yleisruokasuositus tälle viinille on riista ja muut aromikkaat tummat liharuoat medium-kypsänä. Myös kovat, suolaiset juustot.

Puistolan bistron syksyinen menusuositus viininmaisteluillalle on seuraava:

Grillatut leivät romesco-kastikkeella ja vuohenjuustolla

Grillattua entrecotea ja patatas bravas

Puolukkapannacotta

Venäläinen ilta

Kaveriporukkamme aloitti eilen uuden ruokaleikin, jonka nimi on 'Matkustan ympäri maailmaa'. Homma meni siten, että me lupasimme ensin kutsua kaikki meille illalliselle, ja seuraavaksi samaan lupautuva pari sai päättää meille illallisen teemamaan. Eilen meillä vietettiin sitten venäläistä iltaa. 

Kattauksen teema oli 'viattomuus'

Venäläinen klassinen musiikki sopi hyvin juhlakauttauksen kanssa.

Ohjelmassa oli viisiruokalajinen menu, joka alkoi klassisesti hunajan ja smetanan kanssa nautituilla venäläisillä suolakurkuilla. Menu jatkui blineillä, jotka söimme savulohen, punasipulin, smetanan, hunajan kera. Yksi ystävävämme oli vastikään käynyt Pietarissa, ja blinien päällä nautimme myös hänen tuliaisina tuomaa kaviaaria.

Menu jatkui borssikeitolla, jonka päälle ripoteltiin smetanan lisäksi paistettua pekonimurua. Varsinaisena pääruokana söimme naudanlihastroganoffia riisin kera. Ennen jälkiruokaa söimme pienen makean ystäväni Pietarista tuoman suklaisen keksiherkun muodossa ja jälkiruokana söimme minipavlovat, joiden täytteenä oli kermavaahtoa, kinuskia ja puolukoita.

Ruokalajien välissä pelasimme venäläistä juomapeliä, jonka tavoitteena oli tunnistaa venäläisiä kuuluisuuksia. Kilpailijoiden tuli annetun ajan aikana (jostain lautapelistä nyysitty tik-tak-kello) etsiä netistä kännykkällään a) kuvassa olevan henkilön nimi ja b) joku knoppitieto ko. henkilöstä. Mikäli nimeä eikä sellaista tietoa mitä joku muu ei olisi jo ehtinyt sanoa ollut löytynyt, täytyi kilpailijan ottaa vodkahörppy.

Peli sujui mukavasti, ja ainoastaan yksi kuuluisuuksista oli sellainen jonka kaikki tunnistivat. Knoppitietojen myötä opimme tietämään paljon kiinnostavia asioita venäläisistä kuuluisuuksista ja ne veivät keskustelun hauskasti aina teemamaan aiheisiin. Ruoan odotteluajatkin kuluivat mukavasti pelin myötä, eikä blinien paistoaikakaan tuntunut kauhean pitkältä, kuten olin pelännyt. Ainakin kerrankin illallisvieraat saivat ihan luvan kanssa räplätä kännyköitään ruokaa odottaessa. :P

Ruoat onnistuivat ainakin omasta mielestäni hyvin, vaikka en ollut niitä aiemmin juuri tehnyt. Borssikeittoa treenasin kerran aiemmin tällä viikolla ja havaitsin että juurekset täytyy pilkkoa tosi ohuiksi suikaleiksi. Löysin sattumalta yleiskoneestani suikaleterän, ja käytin sitä. Se säästi aika ison työn, vaikka osa juureksista menikin aika silpuksi. Tein borssikeiton edellisenä päivänä, mikä mielestäni teki sille hyvää. Keitto oli paljon maukkaampi lauantaina lämmitettynä kuin perjantaina tuoreeltaan. 

Ruokajuomana oli alussa skumppaa ja myöhemmin venäläistä olutta.

Stroganoffin tein tällä ohjeella, mutta käytin siihen herkkusienten sijaan suppilovahveroita. Paistoin sienet, sipulit ja lihapalat pienissä erissä pannulla runsaassa voissa ja maustoin suolalla ja pippurilla. Lopuksi otin pannulta maut mukaan kiehauttamalla siinä lihalieman. Laitoin kaikki ainekset uunivuokaan, folion päälle ja haudutin lihan uunissa noin viitisen tuntia. 

Liha oli mureaa, mutta ei ollut hajonnut silpuksi. Osa pinnalla olleista lihapaloista oli hieman päässyt kuivahtamaan. Liemi oli hyvän makuista, mutta olisin ehkä toivonut sen olevan vähän paksumpaa. Jos olisin tehnyt normisatsin kasarissa, olisin ehkä suurustanut lientä hieman. Riisi oli minusta lisäkkeenä vähän mauton, kokeilen ehkä ensi kerralla stroganoffia pastan kanssa. Annos kaipasi hieman happoa, joten tarjosin sen kylkeen puolukoita.

Blinit keksin lisätä menuun vasta aamulla, kun meille jäi edellisten vieraiden jäljiltä perjantaina savustettua lohta. Taikina onnistui hyvin, vaikka oikaisin hieman ohjeessa enkä vatkannut valkuaisia vaahdoksi. Blineistä olisi voinut tulla hieman kuohkeampia jos olisin sen tehnyt. Taikina ei myöskään ehtinyt tekeytyä yli vuorokautta, vaan pari hassua tuntia. Hyviä olivat silti, etenkin kun ne päästiin syömään suoraan pannulta ilman odottelua.

Aamun kauppareissulla mukaan tarttui "blinipannu". Hinnaltaan järkevin oli sellainen joka paistaa lettuihin naamankuvat. :D

Minipavloviin tein kuuden valkuaisen marengin, josta tuli 18 minimarenkialustaa. Pursotin marengin siten, että keskelle jäi kuoppa täytteitä varten. Tiputin marengin pohjalle lusikallisen kinuskiksi keitettyä kondensoitua maitoa ja lusikoin päälle sokerilla ja vaniljasokerilla makeutettua kermavaahtoa. Pinnalle ripottelin puolukoita. Vaikka kokonaisuus oli makea, puolukoiden happamuus katkaisi sitä kivasti.

Pavlova ei oikeasti ole venäläinen jälkiruoka, vaan ainoastaan nimetty venäläisen balettitanssijan mukaan.

Ilta oli kaikin puolin onnistunut! Illan aikana kuunneltiin myös aika hyvä kattaus venäläistä musiikkia klassisesta musiikista punkkiin ja poppiin. Suunniteltu ripaskakisa jäi kuitenkin toteuttamatta. :P Jännityksellä jäämme odottamaan seuraavaa Matka maailmanympäri-iltaa, jolloin matkaamme samalla porukalla Pakistaniin!

Syksyinen sunnuntai

Salaatti grillatusta kanasta ja couscousista

Ihanan raikas lounassalaatti! Inspiraationa tässä oli lisukesuosikkini sitruuna-pistaasicouscous, jonka yritin muuttaa vähän kevyemmäksi lisäämällä kukkakaalia. Kukkakaali sopikin joukkoon mainiosti, ja sitä olisi voinut olla vaikka enemmänkin. Olisipa tämä voinut toimia pelkällä kukkakaalillakin ilman koko kuskusia. Täytyy kokeilla joku kerta!

Kana-couscoussalaatti
kolmelle

• 3 kanan rintafilettä
• 2 dl couscousia
• 2 dl vettä
• 1 rkl rypsiöljyä
• suolaa ja pippuria
• 10 cm pala purjosipulia
• 2-3 dl kukkakaalta
• 1 valkosipulinkynsi
• kourallinen basilikan lehtiä
• 1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
• 1-2 limen mehu

Grillaa tai paista kanafileet kypsäksi ja pilko fileet pieniksi kuutioiksi. Kiehauta vesi ja kaada couscousin päälle. Anna kypsyä n. 5 minuuttia. Mausta couscous öljyllä, suolalla ja pippurilla.  

Hienonna purjosipuli, valkosipuli, kukkakaali, basilikan lehdet ja pistaasipähkinät ja sekoita ne ja kanakuutiot couscousin joukkoon. Purista joukkoon yhden tai kahden limen mehu ja sekoita. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Tarjoile salaatti heti tai myöhemmin kylmänä.