sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Butter chicken

Olen tehnyt usein intialaista kanacurrya, mutta tässä Hiidenuhman keittiössä -blogista löydetyllä ohjeella tehdystä currystä tuli niin valtavan hyvää, että päätin kirjata ohjeen ylös tänne omaankin blogiini. Merkittävin ero aiempiin resepteihin oli tuo mantelijauhe, joka luultavasti suurusti kastikkeen ihanan paksuksi. Suolaa oli tässä ohjeessa melko runsaasti, mikä myös toi makua, mutta muutenkin mausteet olivat hyvin balansissa. Melkein olisi voinut luulla olevansa ravintolassa syömässä! 


Butter chicken - Murg Makhani

  • 800 g broilerin filettä

marinadi:

  • 4 dl turkkilaista jogurttia
  • 6 valkosipulinkynttä hienonnettuina
  • 2 cm pala inkivääriä raastettuna
  • 1 tl chilijauhetta
  • 1 tl korianterijauhetta
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1,5 tl garam masalaa
  • 1 tl suolaa
  • 1 limen mehu

markhanikastike:

  • 200 g paseerattua tomaattia
  • 50 g voita
  • 1 tl chilijauhetta
  • 2 tl garam masalaa
  • 1,5 tl kurkumaa
  • 0,5 tl jauhettua kardemummaa
  • 3 rkl mantelijauhetta
  • 0,5 dl kookoskermaa
  • suolaa tarvittaessa
  • 2 rkl tuoretta korianteria silppuna

Sekoita marinadin ainekset keskenään ja ota siitä erilleen 3dl kastiketta varten. Paloittele broileri ja sekoita palat lopun marinadin sekaan. Nosta broileri ja loppumarinadi jääkaappiin ja anna maustua yön yli.

Paista broilerit nopeasti kuumalla paistinpannulla öljyssä. Broilerit kannattaa paistaa useammassa erässä. Nosta broilerit hetkeksi sivuun odottamaan. Sulata korkeareunaisessa kasarissa tai kattilassa voi ja mausteet. Paahda mausteita voissa pari minuuttia ja lisää sitten joukkoon säästetty marinadi, paseerattu tomaatti ja mantelijauhe. 

Kuumenna kiehuvaksi, lisää kanat ja kookoskerma. Anna hautua hiljalleen poristen 20-30 minuuttia tai kunnes broileri on kypsää. Tarkista suola ja tarjoile basmatiriisin ja silputun korianterin kera. Tarjoa curryn kanssa myös raikasta kurkkuraitaa. 

Kurkkuraita
  • 2 dl turkkilaista jogurttia
  • 15cm pätkä kurkkua
  • 2 rkl sitruunanmehua
  • suolaa
  • (minttua)
Raasta ja valuta kurkku ja sekoita se jogurtin sekaan. Mausta suolalla ja sitruunanmehulla, halutessasi myös tuoreella mintulla. 



lauantai 21. tammikuuta 2017

Falafelit, tsatsiki ja pitaleipää

Meillä on koittanut uudenlainen arki, kun taapero aloitti hoidossa vuoden alusta. Koska arki-iltoina yhteistä aikaa jää niin vähän, päätin tehostaa meidän ruoanlaittotapojamme. Ennen mietin iltaruokaa töistä kotiin tullessa, kävin kaupassa kotimatkalla ja sitten aloin tehdä ruokaa. Joo, ei toiminut kovin hyvin se. Luonnollisesti siinä vaiheessa päivää ei pää toimi enää kovin hyvin, nälkä on karmea ja lopputuloksena oli hyvin usein jotain 'samaa vanhaa' tai jotain törkyepäterveellistä. 

Nyt me käydään kaupassa aina tiistaisin ja lauantaisin. Tiistaina ostetaan ruoat ke-pe välille ja lauantaisin la-ti välille. Ma-ti syödään jotain helppoa arkiruokaa (esim. pataruokia, makaroonilaatikkoa, keittoja), ke-to jotain kevyttä ja terveellistä (esim. kalaa tai kasvisruokaa), pe jotain helppoa ja hyvää (esim. pastaa, texmexiä, pitsaa) ja la-su jotain vähän parempaa ja mietitympää (esim. arvokkaampaa lihaa, jälkkäreitä).

Homma on toiminut loistavasti. En millään kykenisi etukäteen mietittyihin viikkomenuisiin, saati kuukausilistoihin, sillä koskaan ei tiedä mitä tekee mieli. Parin päivän ruoat voi kuitenkin hyvin miettiä etukäteen, etenkin kun sitä ei tarvitse tehdä kiireessä ja nälkäisenä. Tuo tavoite helppohin arkiruokiin, terveellisiin ruokiin ja viikonloppuruokiin myös sopivassa määrin ohjaa valintoja niin, että tulee mietittyä vähän niiden perusruokien ulkopuolellekin. Tuntuukin, että tämän muutoksen myötä meillä on taas alettu enemmässä määrin kokkaamaan. Sillä lailla hyvällä tavalla suunnitelmallisesti, eikä tyyliin "minkä pastan näistä jääkaapissa olevista asioista saisi aikaan".


Tästä hyvänä esimerkkinä falafelit, joita teimme viime perjantaina. Ei olisi varmasti tullut mieleen tehdä niitä ex tempore. Eikä niitä olisi voinutkaan tehdä, sillä kikherneitä pitää liottaa puoli vuorokautta. Vaikka nämä eivät muutenkaan ihan tuohon perjantain "jotain helppoa" kategoriaan uponneet, olivat ne kyllä älyttömän hyviä. Ehdottomasti kasvisruokien kärkikastia!

Falafelien ohjeen otin Suolaa ja hunajaa -blogista, eikä minulla ole ohjeeseen oikeastaan mitään lisättävää. Tuomo sanoi, että minttua olisi voinut olla reilumminkin, mutta minusta pullat olivat jo nyt ihanan raikkaita ja yrttisiä. Itse mietin, että saattaisin tehdä ensi kerralla pullista vähän pienempiä, jotta ne olisivat helpompi syödä pitaleivän sisällä, ja että rapeaa paistopintaa olisi enemmän.


Falafelit
  • 400 g kuivattuja kikherneitä
  • 2 sipulia
  • 6 valkosipulin kynttä
  • 1 1/2 ruukkua lehtipersiljaa
  • 1/2 ruukkua korianteria
  • muutama oksa minttua
  • 1 tl juustokuminaa
  • 2 tl suolaa
  • 3/4 dl vehnäjauhoja
  • noin 1 l rypsiöljyä paistamiseen
Liota kikherneitä 12-24 tuntia, vaihda vesi välillä. 

Huuhtele ja valuta kikherneet ja kuori sipulit ja valkosipulin kynnet. Laita kikherneet, sipulit, valkosipulit ja yrtit monitoimikoneeseen ja aja tasaiseksi. Tämä kannattaa tehdä muutamassa erässä, sillä ainakin meidän Kenwoodille koko massa oli liikaa ja joukkoon jäi isoja paloja.

Siirrä massa kulhoon ja sekoita joukkoon mausteet ja vehnäjauho. Pyöritä massasta koepulla ja paista se 170-180 asteisessa öljyssä kattilassa. Jos pulla hajoaa paistettaessa, lisää vähän jauhoja. Pyöritä loppu massa pulliksi ja paista ne erissä kypsiksi (n. 5 minuuttia). Tarkkaile öljyn lämpötilaa mittarilla.

Nosta falafelit kattilasta reikäkauhalla ritilälle tai talouspaperin päälle lautaselle, jotta liika öljy valuu pois. Tarjoile falafelit heti tuoreiden pitaleipien, tsatsikin, tomaatti- ja sipuliviipaleiden kera.

Tsatsiki
  • 500g turkkilaista jogurttia
  • 1/2 kurkku
  • 2-3 valkosipulinkynttä
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 1-2 rkl omenaviinietikkaa/sitruunanmehua
  • suolaa, pippuria
Raasta ja valuta kurkku, hienonna valkosipulinkynnet. Sekoita molemmat jogurtin joukkoon ja mausta öljyllä, omenaviinietikalla (tai sitruunalla), suolalla ja pippurilla. Nosta jääkaappiin maustumaan mieluusti vaikka pariksi tunniksi.

Pitaleivät
8 kappaletta
  • 2 1/2 dl vettä
  • 1 tl suolaa
  • 25 g hiivaa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • 5-5 ½ dl vehnäjauhoja 
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon myös muut aineet ja vaivaa tasaiseksi. Anna kohota puolisen tuntia tai kunnes taikina on kaksinkertainen. Lämmitä uuni sillä aikaa 275 asteeseen.

Jaa taikina kahdeksaan osaan ja kauli ohuiksi leipäsiksi. Anna kohota jauhotetulla pellillä 10 minuuttia. Paista uunin ylätasolla 5-8 minuuttia.


torstai 19. tammikuuta 2017

Virtuaaliviinikerho: Rhônen laakso

Virtuaaliviinikerhossa tutustutaan tämän kevään aikana ranskalaisiin viineihin. Oma viinitietämykseni on erityisesti ranskalaisten viinien kohdalla varsin heikko ja perustuu olettamukseen, että kaikki keskihintaiset viinit ovat laadultaan surkeita. On aika ottaa selvää pitääkö omat ajatukseni paikkaansa. Ensimmäisenä matkaamme viinien mukana Rhônen laaksoon, ja sinne menemme perjantaina 3.2.2017 klo 19:00. Jos haluat mukaan, kipaise hakemassa (tai  tilaa verkkokaupasta) alla olevat pullot, tai osa niistä, ja ilmoittaudu Facebookissa Puistolan bistron tapahtumaan Virtuaaliviinikerho: Rhônen laakso. Nähdään kahden viikon päästä siellä!


Skippaan taas tarkemmat esittelyt, sillä netti on pullollaan tietoa Rhônen laakson viineistä, eikä minulla ole niihin mitään lisättävää. Siispä sivistä itseäsi Rhônen laakson viineistä ennen viinikerhoa esimerkiksi näistä lähteistä: hyvää perustietoa löydät Viinihullun blogista, Alkon sivuilta ja Kuopion kansalaisopiston sivuilta. Ja sitten vähän päälle fiilistelyä Reseptitaivas -blogista.

Alkossa riittää valinnan varaa rhonelaisissa viineissä. 0,75l kokoisia punaviinejä on yhteensä 58 kpl. Halusin maisteluun mukaan a) eri hintaluokan viinejä b) eri laatuluokan viinejä c) viinejä sekä etelästä että pohjoisesta ja d) sekä sekoiteviinejä että 100% syrah-rypäleen viinejä. Tätä ei ollut kovin helppo toteuttaa neljällä viinillä, mutta onnistuin lopulta mielestäni ihan hyvin!

Alla olevista neljästä viinistä kolme sekoiteviiniä on etelästä, ja bonusviini on 100% syrah pohjoisesta. Yksi viini on laatuluokaltaan 'Cotes du Rhône villages' ja kolme muuta on crand cru -luokan viinejä, kukin eri alueelta. Viinien hinnat vaihtelevat kympin ja viiden kympin välillä. Tässä he ovat:

1. viini: Ogier Heritages Les Moniales Côtes du Rhône Villages 2015

Tämä 'Côtes du Rhône villages' -laatuluokan viini on valmistettu Grenache 77 %, Syrah 15 % ja Mourvèdre 8 % -rypäleiden sekoitteena. Viinin tuottaja Ogier on maahantuojan mukaan Rhônen laakson alueen arvostetuin tammessa kypsytettyjen viinien tuottaja. Ogier sijaitsee Châteauneuf-du-Papen sydämessä, mutta koska viini ei ole saanut alueen Grand cru -merkintää, siinä lienee käytetty rypäleitä muualtakin.

Vuoden 2014 vuosikerta on saanut Viini-lehdeltä neljä tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 1. Viini-lehden mukaan tuhti punaviini on paahteinen ja hillomaisen makea ja se käy hyvin lähes kaikkien liharuokien kumppaniksi. Lue lisää viinistä ja sen tuottajasta Viinimaan sivuilta täältä.

2. viini: Gigondas L'Hallali Grande Réserve 2014

Toinen maisteluviini tulee Rhônen laakson yhdeltä kolmestatoista arvostetusta cru -alueesta: Gigondasista. Eteläisessä Rhônen laaksossa sijaitseva Gigondas on Châteauneuf-du-Papen jälkeen etelän maineikkain suojattu alkuperäisalue, joskus sen pikkuserkuksikin kutsuttu. Viinihullu-blogin mukaan alueen punaviinit ovat hyvin samantapaisia kuin Châteauneuf-du-Papet, mutta painottavat eleganssin sijaan enemmän voimaa ja runsautta.

Viini on edellisen viinin tapaan yhdstelmä kolmesta rypäleestä: Grenache (80%), Syrah, Mourvèdre ja se on saanut Viini-lehden arviossa neljä tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 0. Ruoaksi lehti suosittelee viinille aromikkaita tummia liharuokia ja erityisesti riistaa.

3. viini: Juliette Avril Châteauneuf-du-Pape 2014

Kolmantena viininä maistellaan Eteläisen Rhônen laakson Châteauneuf-du-Papen alueen viiniä. Châteauneuf-du-Pape on cru-alueista ehdottomasti tunnetuin, suurin ja arvostetuin. Siellä viljellään enimmäkseen punaisia rypäleitä, ja se onkin kuuluisa mehukkaista, tummista ja tanniinista GSM-rypäleiden (Grenache, Syrah, Mourvèdre) sekoiteviineistään.

Viini saa Viini-lehdeltä myös neljä tähteä ja hinta-laatusuhteeksi arvon 0. Viini-lehti suosittelee viinin kumppaniksi selkeämakuisia, aromikkaita tummia liharuokia.

Bonusviini: Jaboulet Cornas Les Grandes Terrasses 2011

Bonusviiniksi halusin valita edellisistä poiketen 100 %:n Syrah-viinin. Syrah-rypäle on kotoisin pohjoisesta Rhônen laaksosta, jossa maineikkaimmat lajikeviinit tuotetaan alkuperämerkinnöillä Côte Rôtie, Hermitage, Saint-Joseph ja Crozes-Hermitage. Tämä viini on kotoisin myös yhdeltä pohjoiselta cru-alueelta: Cornasista. Viinintuottaja Paul Jaboulet Aîné on Rhônen laakson parhaita viinintuottajia ja se tuottaa sekä pohjois- että eteläosassa sijaitsevien 26 alkuperäalueen viiniä.

Tämä viini on saanut Viini-lehdeltä kokonaiset viisi tähteä ja hinta-laatusuhteeksi 0. Alkon valikoimassa olisi ollut myös arvostetumpien Côte Rôtien ja Hermitagen viinejä, mutta ne eivät olleet saaneet Viini-lehdeltä yhtä korkeita arvioita laadun ja hinta-laatusuhteen vuoksi, joten päädyin tähän viiniin. Viini-lehti suosittelee tälle viinille ruokapariksi tummia liharuokia ja kypsiä juustoja.

Mitäpä sitten syötäisiin? 

Jotain ranskalaista tietenkin! Mitään viinissä haudutettua ruokaa en viitsisi tehdä, sillä haluan säästää ne ruoat lauantaille sikäli mikäli maisteluviinejä jää runsaasti yli ja osa pitää saada upotettua pataan. Jotain simppeliä sen täytyisi myös olla, koska perjantai. Niinpä päätin tehdä pääruoaksi ranskalaisten suosikkiruoan, eli bifteck aux pommes frites, tuttavallisemmin pihviä ja ranskiksia.

Pihvin seuraksi ajattelin pitkästä aikaa tehdä suosikkikastikettani, rakuunaista voikastiketta, jonka ohje näyttää jotakuinkin tältä. Samalla konseptilla alkupalaksi riittänee sinappi-vinegretellä maustettu pähkinäinen vihersalaatti. Jälkiruoaksi ajattelin tehdä Crème brûléeta - kuinkas muutenkaan. Sille ei löytynytkään omasta blogista ohjetta, vaikka kuuluu ihan perusjälkkäreihin. Täytynee korjata tilanne pikimmiten!

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Matka maailman ympäri: Pakistan

Me nautimme eilen vuoden 2016 viimeisen aterian Pakistanissa, kun ystäväporukkamme "Matka maailmanympäri" -leikki sai jatkoa. Ystävämme olivat pistäneet kunnolla pötyä pöytään ja valmistaneet huikean neljän ruokalajin aterian runsaine lisukkeineen. Pakistan sijaitsee Intian vieressä ja sen ruokakulttuuri on hyvin samantyyppinen intialaisen kanssa. Merkittävin ero on se, että Pakistan on islamilainen valtio ja siellä syödään myös nautaa, toisin kuin hindulaisessa Intiassa.



Illallisemme alkoi upean mausteisella linssikeitolla Chana dal, jota syötiin rapean, kuminalle maistuvan pappadum-leivän kera. Leipää sai dipata myös mukavan polttavaan tomaatti-sipuli-chutney'in ja ihanan raikkaaseen minttu-korianteri-chutney'in. 



Koska pariskunta ei ollut osannut päättää kumpaa haluavat tarjota, pääruokia oli tarjolla kaksi. Luonnollisesti. :) Ensimmäisenä vaihtoehtona oli Murgh Makhani, eli tuttavallisemmin butter chickeniä - mausteisessa currykastikkeessa hautunutta kanaa. Kana syötiin basmatiriisin kera ja viimeisteltiin korianterilla ja inkiväärillä, jotka toivat täyteläiseen annokseen mukavaa raikkautta. Annoksen kruunasi kurkkuraita ja herkullinen naanleipä, jolla sai kaavittua lautaselta viimeisetkin herkullisen kastikkeen rippeet.




Toisena pääruokana oli Mutton Nihari, eli pitkään hautunutta lammasta, joka oli saanut makua kardemummasta, kanelista, juustokuminasta ja muista muhkeista mausteista. Annos viimeisteltiin sitruunanmehulla ja syötiin niin ikään basmatiriisin, inkiväärin, korianterin ja naanleivän kera.



Jälkiruokana oli Kulfi, eli kondensoidusta maidosta tehtyä ihanan kermaista jäätelöä, joka oli maustettu manteleilla ja pistaasipähkinöillä. Aaaah, mitä herkkua! Pähkinäallerginen vieras sai samaa jäätelöä ruusulla maustettuna. Me muutkin saimme maistaa sitäkin herkkua, joten kahden pääruoan lisäksi söimme myös kaksi jälkiruokaa. 

Ennen jälkiruokaa oli pakko juoda ruoansulatukseksi yksi gintonic. 


Loppuilta vietettiin jutellen ja kuplivaa nauttien uudenvuoden hengessä. Me lähdimme kotiin jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä, jotta ehdimme kotiin katsomaan raketteja taaperomme kanssa, mutta muilla vierailla oli suunnitelmissa vielä syödä iltapalaksi lihapiirakkaa ja yöpalaksi nakkeja ja perunasalaattia. Ei tarvinnut ainakaan nälkäisenä aloittaa vuotta 2017. :D



Suuri kiitos iki-ihanalle isäntäpariskunnalle, Susannalle ja Hannulle, mahtavasta illasta! Matka maailmanympäri jatkuu helmikuun lopussa, kun sama kaveriporukka suuuntaa Etelä-Koreaan! Alla vielä koko upea menu reseptilinkkeineen. Kiitos Susanna!

Pakistan

Starter
Pappadum

Main dish
Basmati rice

Dessert

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...