maanantai 15. helmikuuta 2016

Haaveissa vainko oot mun?

Meillä on Heinävedellä mökki. Tai oikeastaan saunamökki, ollut jo 10 vuotta. Iso mökki piti rakentaa saunamökin jälkeen, mutta pääosin kun ollaan oltu mökillä kahdestaan, parvellinen 20 neliötä on riittänyt aivan mainiosti. Ainakin muulloin paitsi juhannuksena kun sisarusparveni lennähtää mökille kesän viettoon.


Ison mökin rakentaminen on noussut esille aina aika ajoin, mutta on tuntunut hullulta rakentaa 100 lisäneliötä vain pelkkien juhannusvieraiden vuoksi. Tai ylipäätään vieraiden vuoksi. Vaikka olisihan se monesti ollut mukavaa jos mökissä olisi ollut jotain mukavuuksia, kuten keittiö, vessa, suihku tai ylipäätään juokseva vesi. Mutta ei niin mukavaa, että niistä olisi viittinyt paria sataa tonnia maksaa.

Nyt perheeseemme kuuluu koiran lisäksi pieni ihmislapsi ja tässä 10kk havainnoituani olen tullut siihen tulokseen, ettei me enää mahduta saunamökkiin. Tuolla pienellä ihmisentaimella kun on mukanaan niin paljon tavaraa, että meillä on auto täynnä jo mennessämme mummolaan yhdeksi yöksi. Meidän mökkirukka pursuilee jo nyt yli äyräiden meidän kesälomaromusta, saati sitten kun sinne tuupataan neitokaisen kaikki tavarat leluista syöttötuoliin.


Lisäksi, mökissämme on oleskelutilaa nyt noin kaksi neliötä, ja sen perusteella mitä olen nyt nähnyt, yksi neliö per lapsi on leikkeihin liian vähän. Mökissämme nukutaan parvella, joka sekin on turvaton ja liian meluisa nukkumapaikka lapselle. Tähän asti tilan puute ei ole ollut ongelma, koska lähes kaikki aika vietetään ulkona. Mutta koko päivän viettäminen ulkona säässä kuin säässä ei ole monenkaan ikäisen muksun kanssa kovin herkkua - etenkään kun kyseessä on jyrkkä rinnetontti.

Eli ei tässä nyt auta kuin alkaa rakentamaan! Ainakin jotain... Haaveita on paljon, mutta katsotaan mihin asti paukut riittää. Saadaanko vihdoin unelmien mökki, vai päädytäänkö rakentamaan leikkimökki...


Unelmien mökissämme olisi...
  • n. 80-100 neliötä
  • isot ikkunat järvelle
  • suuri keittiö & oleskelu- ja ruokailutila (vähintään 6 hengen pöytä)
  • takka oleskelutilassa
  • paljon korkeaa tilaa
  • kaksi makuuhuonetta alakerrassa
  • pieni parvi
  • puukiuas saunassa
  • pesuhuone, jonne mahtuisi kylpyamme 
  • kodinhoitohuone/tekninen tila johon mahtuisi pesutorni.
Näistä ominaisuuksista kylpyamme ja yksi makuuhuone tai vaihtoehtoisesti parvi olisi uhrattavissa. Mökin tulee olla talviasuttava ja itse olemme valmiita tekemään viimeistelytöitä.


Haaveista on siirrytty käytäntöön nyt sen verran, että esitteet on tilattu kaikilta mökkipakettien tarjoajilta ja niitä on selailtu ahkerasti. Honkarakenteen esite tuli vasta tänään, joten se pitää katsastaa vielä läpi. Kultakin toimittajalta on valittu 1-2 suosikkimallia ja seuraavaksi lähetämme niistä tarjouspyynnöt ja aloitamme hintavertailut. Kiinnostavimpien vaihtoehtojen joukossa on:









Honkarakenteen mallisto täytyy vielä tosiaan käydä läpi, mutta ainakin nämä neljä ovat hintavertailussa mukana. Jos sinulla on kokemuksia näistä malleista tai suosituksia toimittajista tai rakennuttajista, niin kuultaisiin mielellään!

perjantai 12. helmikuuta 2016

Virtuaaliviinikerho, Pinotage

Tervetuloa virtuaaliviinikerhoon!

Homma menee näin! Minä valitsen kolme viiniä ja esittelen ne tässä postauksessa. Sitten kukin kipaisee hakemassa kaupasta ko. pullot, avaa Facebookista Puistolan bistron sivut ja ilmoittautuu siellä tapahtumaan Virtuaaliviinikerho, Pinotage. Kahden viikon päästä, eli 26.2.2016 klo 19 jokainen osallistuja istuu mukavasti kotisohvalleen kännykkä kädessä ja viinilasi toisessa, ja sitten maistellaan läpi valitut viinit ja vertaillaan kokemuksia. Eikö vaan!?

Viinin olemus ja maku lähtevät rypäleistä. Jokaisella rypäleellä on omat ominaispiirteensä värin, tuoksun ja maun perusteella. Perehtymällä niihin avautuvat viinien taustat, samoin kuin viinien yhdistäminen eri ruokien kanssa. -Reseptitaivas.fi

Jos oikein on viitseliäs, niin alla on mainittu muutama resepti jotka mahdollisesti voisivat sopia näiden viinien kanssa nautittavaksi. Ihmisen kun on kuitenkin hyvä myös syödä. Lisäksi lopussa on mainittu pari ruokaa, johon viininjämät (mitkä viininjämät?) voi tuhota jos ei aivan koko kolmea pulloa saa kiskaistua ennen kuin menevät huonoksi.

Arvoisan viinikerhomme ensimmäisessä tapaamisessa maistelemme Pinotage-viinejä. Miksikö? Koska se on jostain syytä muodostunut omaksi suosikkitalvirypäleekseni, ja haluan oppia tuntemaan sen paremmin.  So, here we go!


Pinotage-rypäleen taustaa         


Pinotage on alkuperältään Etelä-Afrikkalainen rypälelajike, jonka viininviljelyn professori Abraham Perold kehitti Stellenboschin yliopistossa vuonna 1925 risteyttämällä Etelä-Afrikan ilmastossa huonosti menestyneen Pinot Noir –rypäleen erittäin runsastuottoisen Cinsaut-rypäleen kanssa. Cinsautia kutsuttiin tuolloin Hermitageksi, mistä syystä rypäle sai nimekseen Pinotage. Tavoitteena oli tuottaa rypäle, joka on yhtä herkullinen kuin Pinot Noir, mutta joka kasvaa yhtä hyvin kuin Cinsaut. Yllätys oli suuri, kun risteytyksen tuloksena saatu rypäle poikkesikin tanniineiltaan ja hapoiltaan molemmista emolajeistaan.

Pinotage on hyvin helppo kasvatettava ja tuottoisa rypäle, mutta pienet ja sokeripitoiset rypäleet ovat vähäaromisia. Tästä syystä siitä alettiin tuottaa suurivolyymisiä heikkolaatuisia halpisviinejä 1980- ja 1990-luvulla. Tuolloin ei ymmärretty, että mitä enemmän rypäleitä sallitaan köynnöksessä kasvavan, sitä vähempilaatuista ja vähemmän konsentroitunutta viinimehua saadaan. Satomäärää rajoittamalla ja oikeita valmistustapoja käyttämällä aromit kuitenkin lisääntyvät.

Pinotage kärsi pitkään huonosta maineestaan, mutta muutaman tuottajan ponnistelujen vuoksi sen luonnolliset edellytykset ymmärretään nyt paremmin ja siinä nähdään paljon potentiaalia. Monet Pinotage-viinin tuottajat keskittyvätkin nyt määrän sijasta laatuun, ja tavoitteena on nostaa esille Pinotagen hedelmäisyys sekä lähestyttävyys, jättäen rypäleen tanniinisuus, maanläheisyys ja voima taustalle. Eläköityneen markkinointijohtaja Richard Coleshawin mukaan "Pinotage on Etelä-Afrikan ruma ankanpoikanen, joka on vihdoin muuttumassa joutseneksi.".

Miltä Pinotage-viinin pitäisi maistua?


Pinotage on väriltään tumma ja maultaan vahva ja mausteinen. Siinä voi tyypillisesti maistaa tummia hedelmiä ja marjoja, kuten luumua ja karhunvatukkaa, mutta joskus myös punaisia hedelmiä ja marjoja, kuten vadelmaa. Parhaimmista Pinotage-viineistä löytää muitakin aromeja, kuten rooibos, kuivat lehdet, pekoni, lakritsi, piipputupakka, pihka, terva, paahdetut hedelmät ja pippurit.  Tanniinien tulisi olla vahvat, mutta jälkimaun pehmeä, jopa savuinen.

Parhaimmillaan Pinotage tarjoaa aivan toisenlaisen nautinnon kuin kansainväliset peruslajikkeet, mutta se voi olla myös erittäin huono. Tuoksu voi olla terävä, kuten kynsilakan poistoaineessa. Muutamat tuottajat väittävät tätä asetoonivivahdetta rypäleelle tyypilliseksi piirteeksi, mutta oikea syy siihen on liian aikaisin korjatutut rypäleet ja liian matala käymislämpötila. Huono Pinotage maistuu palaneelta tervalta.

Maisteluviinit


Pinotage-viinien valikoima Alkossa on suhteellisen suppea, mutta ilahduttavan vaihteleva. Perusvalikoimasta löytyy kuusi ja tilausvalikoimasta yksi pelkkää Pinotagea sisältävää punaviiniä. Näiden hintahaitari on 6,99€-54,18€, joten vaihtoehtoja löytyy joka lompakolle. Lisäksi valikoimasta löytyy kaksi sekoiteviiniä, toisessa Merlotia ja toisessa Sirazia. Punaisten lisäksi valikoimassa on yksi roseviini ja pari skumppaa, joissa on käytetty Pinotagea.

Valitsin valikoimasta kolme pelkkää Pinotagea sisältävää punaviiniä eri hintaluokista. Valitsin viinit osittain myös tuottajan kiinnostavuuden perusteella.

1. maisteluviini


Footmark Pinotage 2015, 6,99 €, keskitäyteläinen, keskitanniininen, makean mustikkainen, kypsän karpaloinen, mausteinen, kevyen tervainen.

Maistelu aloitetaan kunnon kyykkyviinillä. Footmarkin taustalta ei löydy mielenkiintoista tarinaa pikku perheyrityksestä, vaan heidän nettisivustonsa kertoo viinistä näin:

”Footmark-viinien taustalla on ympäristöystävällisiä ja pehmeitä arvoja. Viinit tuotetaan Etelä-Afrikassa ja kuljetetaan säiliöissä meriteitse. Norex Spirits tuottaa ja pullottaa Footmark-viinit yhteistyössä saksalaisen Peter Mertesin kanssa, jonka tuotannon energialähteenä on viinialan suurin aurinkopaneelijärjestelmä ja luonnonkaasu. Tämän modernin tuotantoketjun avulla viinien hinta pysyy kuluttajaystävällisenä ja myös Footmarkin oma hiilijalanjälki pysyy pienenä.”

No mutta, propsit hiilijalanjäljestä! Ja viini on saanut kuitenkin ihan hyvät arviot Viinistä viiniin –kirjassa, joten kokeillaan!

2. maisteluviini


KWV Classic Collection Pinotage 2014, 9,99 €, täyteläinen, keskitanniininen, kirsikkainen, luumuinen, kevyen savuinen, mausteinen

Toiseksi maisteluviiniksi valitsin suomalaisittain varmaankin yleisemmän hintakategorian viinin. Tässä sarjassa olisi ollut muitakin vaihtoehtoja, mutta halusin ottaa mukaan yhden KWV:n viinin, kun satuin pongaamaan Viini-kirjasta, että kyseessä ei olekaan ihan mikä tahansa tuottaja.

1900-luvun alku oli haastavaa aikaa Etelä-Afrikan viininviljelylle ja heikon laadun, ylituotannon, härmä- ja kirvaepidemioiden ja heikon maailmantalouden tilan saattelemana viinin vientikauppa lakkasi lähes kokonaan. Tilannetta korjaamaan perustettiin vuonna 1918 Kooperatieve Wijnbouwers Vereniging, johon 95% viininviljelijöistä liittyi nopeasti. Vuonna 1924 hallitus antoi KWV:lle oikeuden määrätä tisleiden hinnasta ja vuonna 1940 koko viinisektorin täyden hallinnon: KWV päätti hinnoista, sallituista sato- ja köynnösmääristä, istutusoikeuksista, viinin valmistuksesta jne. Tämä kiintiöjärjestelmä purettiin vasta 1992 aparthaid-politiikan luopumisen yhteydessä ja vuonna 1997 osuuskunta muutettiin yhtiöksi.  Nykyään KWV:n vuosituotanto on n. 14 miljoonaa litraa viiniä.

KWV:lla on historiansa vuoksi huono maine keskinkertaisten, tylsien ja persoonattomien tusinaviinien tuottajana (ilmankos tätä myydään Alkossa!). Sittemmin KWV:llä on käyty hanakasti taistoon mainetta vastaan. Heidän The Mentors –sarja tuo tarjolle premium-luokan huippuviinejä. Viinihullu-blogi tietää kertoa asiasta seuraavaa:

”Viineihin käytettävät rypäleet kerätään vain parhailta – ja mieluiten iäkkäiltä – viinitarhoilta, mikä esimerkiksi näkyy siinä, että tätä viiniä ei ole pyritty tekemään yhden alueen rypäleistä, vaan sekoittamalla useamman alueen parhaita rypäleitä. KWV:n pääviinintekijä Richard Rowen mukaan KWV:n pyrkimyksenä on The Mentors -sarjallaan tavoitella mahdollisimman hyvin etelä-afrikkalaisia rypälelajikkeita ja terroiria ilmentäviä maailmanluokan viinejä sekä tottakai premium-luokan viinien markkinarakoa kansainvälisesti. Hän myös mainitsee monia etelä-afrikkalaisia viinejä vaivaavan savuisuuden ja tervaisuuden johtuvan todennäköisesti viinien keskimääräistä korkeammasta pH:sta, mikä aikaansaa kyseisiä aromeja tuottavien bakteerikantojen ilmaantumista; The Mentors -sarjalaisten ei pitäisi tästä kyseisestä vaivasta kärsiä.”

Koska en tohtinut näin ensimmäisellä kierroksella pamauttaa kolmen viinin joukkoon yhtä kolmenkympin viiniä, olkoon se bonusviini johon voi investoida jos haluaa kokeilla perusviinin ja premiumviinin eroa.

BONUSVIINI
KWV The Mentors Pinotage 2012, 29,90 € Täyteläinen, tanniininen, boysenmarjainen, tumman luumuinen, mokkainen, mausteinen, tamminen, runsas, pitkä

3. maisteluviini


Kanonkop Kadette Pinotage 2014, 14,70€, täyteläinen, tanniininen, tumman kirsikkainen, karhunvatukkainen, luumuinen, mausteinen, hennon savuinen, runsas

Viimeinen valittu viini vaikuttaa itsestäni etukäteen kaikista lupaavimmalta. Kanonkop on Krigen veljesten vuonna 1973 perustama viinitila, joka tuottaa vuodessa 360 000 pulloa. Kanonkopilla on pitkä historia laadukkaiden Pinotage-viinien valmistuksesta ja se onkin yksi harvoista viinintekijöistä, jotka pinotagen suosion romahdettua huonolaatuisten viinien seurauksena jatkoi rypäleen ominaisuuksien tutkimista ja pyrkimyksiä laatuviinien tuotantoon. Vuonna 1991 Kanonkop Pinotage voittikin parhaan punaviinin palkinnon Kansainvälisessä Viini-kilpailussa Lontoossa, mikä nosti rypäleen kansainvälistä kiinnostavuutta uudelleen.

Ruokaehdotuksia

Pinotagen sanotaan olevan parhaimmillaan mausteisten, jopa tulisten ruokien seuralaisena. Se on kuulemma myös loistava kumppani grilliruoille tai vaikkapa pepperonipitsalle. Kokkaa Pinotagen seuraksi esimerkiksi näitä:


Mahdolliset viininjämät sopinevat mihin tahansa pataan tai kastikkeeseen, mihin tulee punaviiniä. Kuten esimerkiksi:

Lähteet


Andre Domine, “Viini”

keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Blogi laajenee

Blogissamme on ollut taas viime aikoina hiljaista. Syksyllä oli liian pimeää ruokien kuvauksille ja keväällä on kevennelty niin, ettei juurikaan ole kertynyt blogattavaa. Ruoanlaittonitapanikin on muuttunut blogiepäystävälliseksi. Vauvan vuoksi tulee enemmän keskityttyä siihen mitä hän syö kuin mitä itse syö, eikä pitkän kaavan illallisia tule enää järjestettyä kuin silloin kun on ystäviä kylässä. Eikä silloin kuvata. Ruokaa myös laitetaan nykyään enemmän fiilispohjalta ja maistelemalla kuin reseptejä seuraamalla, mistä ei synny reseptejä kirjattavaksi.

Blogin lopettaminenkaan ei tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Käytän tänne tallennettuja luottoreseptejä edelleen paljon, ja onpa noita matka- ja juhlajuttuja kiva lukea jälkeenpäin josksu muutenkin. Ihmisen muisti kun tuppaa väliin olemaan hyvä, mutta ikävän lyhyt.

Jottei blogiparkamme ihan näivettyisi, olen päättänyt laajentaa sen sisältöä. Puistolan bistrossa syödään ja juhlitaan edelleen, mutta se kertoo tästä eteenpäin enemmän myös meidän muista rakkaista harrastuksista ja intohimon kohteista: oluen panemisesta, remontti- ja sisustusprojekteista, pihanlaitosta, ja mahdollisesti piakoin alkavasta mökinrakennusprojektista. Niin ruoka- kuin muissa aiheissakin on tarjolla jatkossa enemmän kuvia ja vähemmän lätinää. Enemmän inspiraatiota ja vähemmän tarkkoja ohjeita.

Toivottavasti pysytte mukana!










Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...