lauantai 24. syyskuuta 2016

Kanatäytteiset tortillarullat

Jos perustacot joskus alkaa tylsistyttää, niin kokeilepa näitä uppopaistettuja versioita! Vähän kyllä mietitytti maissitortillojen paistamisen jälkeen, että josko nämä nyt tästä vain popsisi perinteiseen tyyliin. Sen verran oli askartelemista jo niissäkin. Kiltisti kuitenkin asettelin kanatäytteen tortillan sisään, rullasin ja paistoin rasvassa rapsakoiksi. Hyviä olivat juu! Milloinpa rasvassa paistetut asiat eivät hyviä olisi!


Tortillarullien ohje on Jane Miltonin Meksikolainen keittiö -kirjasta, joka on ollut luotto-opukseni meksikolaisreseptien osalta jo pitkään. Kanatäytteeseen olisi ohjeen mukaan tullut myös fetajuustoa, mutta sellaista meidän jääkaapista ei sattunut löytymään. Ohjeen mukaan tortillat syödään tomaattisalsan kanssa, mutta itse tarjosin tomaattisalsan lisäksi guacamolea ja juustoista maissia. Tortillat viimeistelin vielä limemehulla, cheddar-juustoraasteella ja korianterilla. Nami!

Paistoin ensin maissitortillat, rullasin sisään kanatäytteen ja paistoin rypsiöljyssä.



Kanatäytteiset tortillarullat
(kuudelle)

  • 2 pkt kanafileitä (6 kpl)
  • 1 iso sipuli
  • 4 valkosipulinkynttä
  • (fetajuustoa)
  • rypsiöljyä
  • maissitortilloja 25-30 kpl
  • suolaa ja mustapippuria
Maissitacot
(25-30 kpl)
  • 1l meksikolaisia masa harina maissijauhoja
  • 1 l kylmää vettä
  • 1 tl suolaa 

Tomaattisalsa
  • 3 tomaattia pilkottuna ja siemenet poistettuna
  • 1/2 limetin mehu
  • pieni nippu korianteria silputtuna
  • 1/2 hopeasipuli hienonnettuna
  • 1 punainen chili hienonnettuna ja siemenet poistettuna
  • suolaa ja pippuria

Valmista ensin salsa sekoittamalla kaikki ainekset ja maustamalla suolalla ja pippurilla. Nosta jääkaappiin odottamaan. (Valmista myös guacamole ja juustoinen maissi.)

Pane kananfileet suureen kattilaan ja lisää vettä niin että fileet peittyvät. Kiehauta vesi ja laske sitten lämpöä. Keitä kanoja 15-20 minuuttia kunnes ne ovat kypsiä. Nosta kanat vedestä, anna jäähtyä hetki ja riivi kahden haarukan avulla pieniksi palasiksi.

Hienonna sipulit ja kuullota niitä pannulla öljyssä muutama minuutti kunnes sipulit ovat pehmentyneet. Sekoita joukkoon kana ja mausta suolalla ja pippurilla. Nosta sivuun (ja sekoita joukkoon murennettu feta).

Valmista maissitacot. Sekoita taikinan aineet keskenään ja pyöritä taikinasta suuren lihapullan kokoisia palloja. Paina litteäksi tortillaprässillä tai kattilalla ja paista kuumalla pannulla ilman rasvaa kypsäksi pari minuuttia per puoli. Tortillojen käsittelyä helpottaa jos pallon painaa litteäksi kaksin kerroin käännetyn pakastepussin välissä.

Täytä tortillat odottamaan uppopaistoa sitä mukaan kun ne kypsyvät. Laita lusikallinen kanatäytettä tortillan keskelle ja kääri tortilla tiukalle rullalle. Kun kaikki tortillat on täytetty, lisää pannulle rypsiöljyä n. 2,5 cm kerros. Kuumenna öljy ja laske 5-6 tortillarullaa kerrallaan öljyyn kypsymään. Ole varovainen kuuman öljyn kanssa.

Paista rullia 2-3 minuuttia välillä käännellen niin että ne ovat kullanruskeita. Valuta rullat talouspaperin päällä ja tarjoa ne heti salsojen, limelohkojen, cheddar-raasteen ja korianterin kera. Kyytipoikana maistuu mitä mainioimmin meksikolainen olut. 



sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Rapujuhlat

Ehdittiinpäs viettää yhdet rapujuhlat tällekin vuodelle, vaikka työ ja mökkiprojekti meinaa imeä kaikki mehut. Tällä kertaa ravut nautittiin lapsiperhemeiningillä kuuden pariskunnan ja yhdeksän lapsen kera. Menoa ja meininkiä oli sen verran muutenkin riittämiin, että snapsit ja helan gårit jätettiin väliin. Oli meillä täällä silti yksi hieno lauluesitys yhden esiintymishaluisen natiaisen toimesta.


Juhlien menu oli seuraavanlainen:

menu

jäämeri - omena-limettidrinkki

rapuja, paahtoleipää ja valkosipulimajoneesia

chorizoa, ilmakuivattua kinkkua, Västerbotten-juustoa

vihannestikkuja ja sitruunadippiä

kermaista lohikeittoa

hedelmäinen pavlova 


Alkudrinksun poimin aiemmin tällä viikolla Mikä Viini -tapahtumasta, ja sen ohje löytyy Viinimaan sivulta täältä. Ihanan kirpeä omenainen drinkki sopi erittäin mainiosti rapujuhlateemaan. Lohikeiton tein tällä vakio-ohjeella, mutta nyt laitoin joukkoon myös paketillisen kylmäsavulohta, joka toi keittoon kivasti ekstramakua. Pavlovan tein myös vanhalla tutulla ohjeella, mutta laittoin kermatäytteeseen rahkan sijaan vaihteeksi tuorejuustoa. 


dippikastikkeessa oli kermaviiliä maustettuna ripauksella suolaa, sokeria, mustapippuria ja sitruunamehua.


Ravut oli hauholaisia täplärapuja, jotka enoni oli minulle ravustanut ja keittänyt.


Kivaa oli ja hyvin onnistuu myös rapujuhlien taapero-edition! Eipä ole pää kipeä huomenna. :)

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Kantarelli-savupekoni-galette

Terveisiä mökiltä! Täällä on vietetty erittäin märkää viikonloppua raksahommien ja sienestyksen merkeissä. Sieniä on löytynyt näiltä huudeilta enemmän kuin koskaan, ja suppiksetkin on niin isoja ettei niitä suppiksiksi enää meinaa tunnistaa!

Blogeissa ja ruokalehdissä on pyörinyt viime aikoina herkullisen kuuloinen sienipiiras - galette. Sellaista minäkin sitten lähdin tänään tekemään. Homma oli astetta haastavampaa, koska meillä ei täällä mökillä ole uunia. Eikä näemmä myöskään kaulinta, mistä syystä pohjasta ei tullut ihan niin ohut kuin olisin halunnut... Mutta tämänhän nimenomaan piti olla rento piiras, joten ei kai se oo niin justiinsa.


Tein pohjan tällä Maku-lehden ohjeella, mutta laitoin täytteiksi kantarellien ja pekonin lisäksi sipulia ja puolukoita, jotka kävivät rukiisen pohjan kanssa mainiosti. Tein taikinan kaksinkertaisena ja leivoin siitä neljä pientä piirasta. Juustona käytin edamia, mutta joku vähän vahvempi, kuten emmentaali, olisi käynyt tähän varmasti paremmin. Smetanakin olisi voinut toimia mehevyyden antajana juuston sijaan.

 
Piiraan helmi on savustettu pekoni, joka on ollut tänä kesänä hittijuttu meidän keittiössä. Savustan pekonin yleensä etukäteen edellisen grillaussession päätteeksi vähän jo hiipuvassa, mietolämpöisessä hiilloksessa. Levittelen paketillisen pekonia folion päälle ja laitan sen grilliin. Heitän hiilloksen joukkoon pari savustuslastua ja laitan pekoneiden päälle kannen. Kotona meillä on pallogrilli, jossa on kansi itsessään, mutta mökillä peruspuugrillissä käytän joko Weberin savustuspömpelin (Mountain cooker) kantta tai vanhaa pallogrillin kantta. 

Annan pekoneiden savustua puolisen tuntia, jäähdytän ja laitan jääkaappiin odottelemaan käyttöä. Savustettu pekoni on sitten helppo paistaa rapeaksi ja käyttää milloin mihinkin ruokaan. Savun aromi tuo - ah muutenkin niin ihanaan - pekoniin aivan uudenlaista twistiä, ja se sopii erityisen hyvin ruokaan sienien kanssa.



Kantarelli-savupekoni-galette
(4 kpl pieniä piiraita)

pohja
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl ruisjauhoja
  • 1 dl rypsiöljyä
  • 2 tl suolaa
  • 1,5 dl vettä
täyte
  • 2dl juustoraastetta
  • 1 l siivottuja kantarelleja
  • 170g (1 pkt) savupekonia
  • 1/2 sipuli
  • pari kourallista puolukoita
  • suolaa ja pippuria
Sekoita pohjan ainekset keskenään taikinaksi. Pyöräytä palloksi, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin odottamaan. Paista kantarelleja ja sipuleita pannulla kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää pekonit ja paista rapeaksi. Raasta juusto.

Jaa taikina neljään osaan ja kauli taikinapallot pyöreiksi levyiksi. Levitä levyn keskelle juustoraastetta ja sen jälkeen pekoni-sipuli-kantarelliseosta. Ripottele päälle puolukoita ja rouhaise vielä lopuksi pinnalle mustapippuria ja suolaa. Taita reunat täytteen päälle.

Paista piiraita 200 asteisessa uunissa 30 minuuttia. Jos paistat piiraat grillissä, niin tee se kuumassa grillissä pitsakiven päällä kannen alla. Paistoaika voi olla pitempi tai lyhyempi riippuen grillin kuumuudesta. Pitsakiven puutteessa tulitiiletkin käyvät, mutta pelkällä ritilällä/muurikalla pohja palaa hyvin nopeasti. Nimimerkki kokemusta on. :)


perjantai 2. syyskuuta 2016

Pizza bianca kantarelleista

Vielä yksi sieniohje! Kaveri vinkkasi, että hän tekee kantarelleista aina pizza biancaa, ja koska hän on yksi viisaimmista ystävistäni niin pakkohan sellaista oli itsekin saada kokeilla. Pohjan ohje on Saku Tuomisen, Luca Platanian, Tuukka Kosken ja Kimmo Kivilahden kirjasta Pizze (vähän oikaistuna versiona).


Pitsa bianca kantarelleista

pohja - 1 iso tai 2 normaalia pitsaa

  • 500 g vehnäjauhoja
  • 3,5 dl kädenlämpöistä vettä
  • 25 g tuorehiivaa
  • 10 g hienoa merisuolaa (kyllä, laitoin koko määrän)
  • 10 g oliiviöljyä
Sekoita veden joukkoon hiiva ja suola. Lisää jauhot vähitellen samalla vaivaten ja lisää lopuksi oliiviöljy. Vaivaa taikinaa maksiminopeudella (koneella tai hauiksilla) kunne taikina on joustavaa, sileää eikä tartu käsiin. 

Oikeasti tuo jauhomäärä ei koskaan riitä siihen ettei taikina tarttuisi käsiin, joten lisään lopussa jauhoja sen verran että saan taikinan kulhosta irti. Lisään tarvittaessa vielä hieman jauhoja leipoessani taikinasta pitsapohjaa.

Anna taikinan kohota noin tunnin ajan huoneenlämmössä kosteutetun keittiöpyyhkeen alla. Muotoile taikinasta 1-2 palloa, ja levitä haluaamasi muotoon.


täytteet
  • 1 dl ranskankermaa
  • 1 kpl mozzarellaa
  • 50 g porosalamia
  • 1/2 punasipuli
  • 1/2 litraa kantarelleja
  • mustaa pippuria
Levitä pitsapohjalle ranskankermaa, salamia, punasipulirenkaita, kanttareilleja ja riivi päälle mozzarellaa. Rouhi päälle mustaa pippuria.

Paista pitsa 225 asteessa 6-7 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Mikäli saat uunin kuumemmalle tai paistat pitsan grillissä pitsakiven päällä niin pari minuuttia vähemmän riittää.


torstai 1. syyskuuta 2016

Suppilovahvero-sinihomejuustokeitto

Tein eilen lopuista sienistä keittoa. Vaikka nimesin tuotoksen suppiskeitoksi, niin totuuden nimessä kerrottakoon että sekaan meni myös reilu kourallinen kantarelleja. Ei se varmaan oo niin justiinsa.

Lisäsin soppaan kaikki ainekset, mistä kuvittelisin hyvän sienikeiton syntyvän - eli sipulia, valkosipulia, tuorejuustoa ja kermaa - mutta valitettavasti keitto maistui mauttomalta litkulta. Sitten muistin jääkaapin perälle hylättynä lojumaan jääneen palan Peltolan blueta, ja hävikkiviikon hengessä heitin se keiton sekaan uiskentelemaan. 

Niinpä sitten kävikin, että kuivahtanut homejuuston kanttura muokkasi sienikeiton silkkisen täyteläiseksi ja pisti maut heti kerralla balanssiin. Sen koommin ei tässä valtakunnassa tulla näkemään suppiskeittoa ilman sinihomejuustonokaretta. Sen pituinen se.


Suppilovahvero-sinihomejuustokeitto

  • 1-2 l suppiksia 
  • 1 sipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • tilkka rypsiöljyä
  • 1 tl timjamia, lipstikkaa, suolaa ja mustapippuria kutakin
  • 5 dl vettä
  • 1 prk Creme bonjour kantarelli-tuorejuustoa
  • 1 dl kuohukermaa
  • 50g sinihomejuustoa
Paista pekonit. Lado pekonisiivut uuninpellille leivinpaperin päälle ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes pekonit ovat tummia ja rapeita.

Valmista keitto. Kuori ja pilko sipulit ja kuullota niitä sienien kanssa öljyssä muutama minuutti. Lisää vesi ja mausteet ja kiehauta. Anna keiton porista hiljallee ja tekeytyä kymmenisen minuuttia. 

Soseuta, lisää juustot ja kerma. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Tarjoile heti pinnalle murustetun pekonin kanssa.


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...