Joulukuun virtuaaliviinikerhossa maistellaan Italian Valpolicellan alueen viinejä. Jos haluat mukaan, niin kipaise hakemassa Alkosta alla olevat pullot (tai osa niistä), avaa Facebookista Puistolan bistron sivut ja ilmoittaudu siellä tapahtumaan
Virtuaaliviinikerho, Valpolicella Ripasso. Vajaan kolmen viikon päästä,
perjantaina 30.12.2016 klo 19:00, maistelemme virtuaalisesti yhdessä viinejä ja vertaillaan kokemuksia.
Lämpimästi tervetuloa!
Valpolicellan viinialue sijaitsee Pohjois-Italiassa Veneton alueella, joka on yksi Italian tuotteliaimpia viininviljelyalueita Sisilian ja Apulian kanssa. Veneto tuottaa Italiassa toiseksi eniten Denominazione di Origine Controllata (DOC) -kategorian laatuviinejä heti Chiantin jälkeen. Tuotetun viinin laatu jakaa kuitenkin alueen kahtia: lännessä tuotetaan Italian suosituimpiin viineihin lukeutuvia soavea, valpolicellaa ja bardoliona sekä Amaronea, kun taas idässä tuotetaan pääosin tuntemattomia bulkkiviinejä. Itäisen Veneton alueelta tuleva tunnettu viini on kuohuviini prosecco.
Valpolicellan alueen viljellyimmät punaiset rypälelajikkeet ovat Corvina, Rondinella ja Molinara, jota on laatumääritysten mukaan käytettävä viinin valmistuksessa. Valpolicellasta löytyy punaviinejä laidasta laitaan: suurin osa perusvalpolicelloista ovat kevyitä, nuorena nautittavia pöytäviinejä, joissa on usein mm. hapankirsikan aromeja. Näitä valmistetaan yleensä Valpolicellan laaksoissa, kun taas korkeammalla Classico-vyöhykkeellä tuotetaan tuhtimpia ja mielenkiintoisempia viinejä.
Valpolicellat ovat yleensä alkoholiprosentiltaan maltillisia, noin 11%. Valpolicella Superioreksi saa kutsua viiniä, jota on kypsytetty vähintään vuosi tammitynnyrissä, ja jonka alkoholiprosentti on vähintään 12%.
Valpolicellan alueen kuningasviini on Amarone, joka on erittäin täyteläinen ja runsasalkoholinen (15-16%) punaviini. DOCG Amarone della Valpolicellan salaisuus piilee kuivatuissa rypäleissä. Alueen toinen kuuluisa viini - jälkiruokaviini DOCG Recioto della Valpolicellan valmistuksessa keksittiin aikanaan kuivattaa rypäleet talven yli niiden säilyvyyden parantamiseksi. Rypäleet kuivattiin korjuun jälkeen puuritilöiden päällä, ja alkuvuodesta niistä valmistettiin viini, jonka suuri sokeripitoisuus esti sen käymisen loppuun. Lopputuloksena saatiin makea Recioto della valpolicella. Amarone syntyi myöhemmin 1950-luvulla. Käymässä ollut Recioto oli päässyt vahingossa käymään loppuun, ja tuloksena olikin täyteläinen ja runsasalkoholinen, mutta kuiva viini - Amarone. Amarone on yleensä mausteinen, ja siitä voi löytää viikunaa, kirsikkaa, rusinaa ja muita kuivattuja hedelmiä, sekä joskus karvautta, johon sana 'amarone' viittaa.
1970-1980 syntyi alueen kolmas ylpeys, DOC Ripasso. Ripassotekniikassa loppuun asti käynyt valpolicella käytetetään uudelleen recioton tai amaronen puristettujen rypäleenkuorien päällä yhdessä sokeri- ja hiivajäänteiden kanssa. Ripassoissa on Amaronea enemmän vaihtelevuutta, sillä sen pohjalla käytetyn valpolicellan laatu saattaa vaihdella. Osa Ripassoista muistuttaa enemmän valpolicellaa ja osa taas Amaronea. Tämäkin riippuu viinintekijän valinnoista viinin valmistuksessa.
Amaroneihin valitaan tyypillisesti vain parhaat rypäleet. Sen valmistus on myös työlästä ja riskialtista, minkä vuoksi amaronet ovat Valpolicellan viineistä selvästi arvokkaimpia. Koska Ripassot ovat Amaroneja edullisempia ja niissä on enemmän vaihtelua, maistelemme kolmena perusviininä eri hintakategorian Ripassoja. Bonusviininä taas vertailemme Ripassoihin yhtä Amaronea.
Alkossa riittää valinnanvaraa Valpolicellan ystäville! Valpolicella - hakusanalla löytyy yhteensä 64 viiniä. Ripassoja löytyy 20 ja Amaroneja jopa 38. Käytän yleensä esikarsinnassa Viini-lehden arvioita, mutta harmillisesti ne eivät sisällä tilausvalikoiman viinejä, joita iso osa valikoiman Ripassoista ja Amaroneista on. Aikani nettiarvioita selailtuani päätin valita viinit osittain fiilispohjalta - ja sen perusteella mitä viinejä en ole vielä maistanut.
Tässä he ovat:
Viini-lehti antaa tälle viinille neljä tähteä ja kertoo viinin olevan sielukas ja edullinen ostos. Viini suositellaan nautittavaksi aromikkaiden riistaruokien kera. Antti Vahtera suosittelee juuri tälle viinille
karitsaa ja haudutettuja juureksia.
Tämä viini on yksi omista supersuosikeistani, joten en voinut millään jättää sitä maistelun ulkopuolelle, vaikka yritinkin valita itselleni uusia viinejä. Viini-lehti on kanssani samoilla linjoilla:
Viini-lehti on antanut tälle viinille viisi tähteä, ja kuvannut myöskin tätä viiniä sielukkaaksi. Viini on heidän mielestään edullinen ostos ja se on valmis juotavaksi nyt, mutta kehittyy säilytettäessä. Viini-lehti suosittelee tämän viinin kanssa nautittavaksi suurriistaa paistina sekä padassa kypsytettynä. Myös kypsät kovat juustot käyvät viinin kanssa. Antti Vahtera suosittelee viinin kanssa
poronvasan paahtopaistia.
Kolmas viini on tilausvalikoiman puolelta, eikä siihen siten löydy Viini-lehden arviota. Alko kuvaa viiniä täyteläiseksi, keskitanniiniseksi, marjaiseksi, mausteiseksi ja mokkaiseksi.
Tämän viinin osalta löytyi Viini-lehden arvio vain vuosikerran 2010 viinille. Se vuosikerta on saanut
Viini-lehdeltä neljä tähteä. Viini-lehden mukaan viini on luonteikas, mutta kallis. Viini-lehti suosittelee viinille kumppaniksi riistaa mediumkypsänä. Myös kovat, suolaiset juustot käyvät viinin kanssa. Tämän viinin osalta Antti Vahteran
täsmäruokasuositus on helppo: kovat, pitkään kypsytetyt juustot, kuten gouda, manchego ja parmesan. My kind of dinner!!