Kung Pao -possua

Aasialaisia wokkeja tulee kokattua harva se päivä, mutta tässä oli maut niin kivasti balanssissa, että päätin kirjoittaa oikein reseptin ylös. Sama setti toimii epäilemättä hyvin myös kanalla tai ravuilla.

Kung Pao -possua

• n. 500g possun ulkofilettä
• peukalon kokoinen pala inkivääriä
• 3 valkosipulin kynttä
• 1 sipuli
• 1 paprika
• 1 porkkana
• 1 punainen chili
• reilu kourallinen cashew-pähkinöitä
• seesamiöljyä paistamiseen
• tarjoiluun basmatiriisiä (ja kevätsipulia)

Marinadi

• 3 rkl soijakastiketta
• 1 rkl riisiviinietikkaa
• 2 rkl seesamiöljyä

Kastike

• 6 rkl soijakastiketta
• 2 rkl riisiviinietikkaa
• 1 rkl fariinisokeria

Suikaloi possu ohuiksi palasiksi, sekoita marinadin ainekset ja laita possusuikaleet marinoitumaan noin puoleksi tunniksi. Sekoita kastikeainekset ja jätä odottamaan. Kuori ja työstä kasvikset: hienonna inkivääri ja valkosipulinkynnet, suikaloi paprika ja porkkana, siivuta sipuli ja chili. 

Kuumenna wokkipannu ja paahda pähkinöitä kuivalla pannulla, kunnes saavat hieman väriä. Ota pähkinät pannulta ja lisää hieman öljyä. Wokkaa possut nopeasti kypsäksi ja siirrä odottamana pähkinöiden kanssa. Wokkaa seuraavaksi öljyssä porkkana- ja paprikasuikaleet. Lisää loput kasvikset kun porkkanat ovat hieman pehmenneet. Wokkaa pari minuuttia ja lisää pannulle sitten possut, pähkinät ja kastike. Pyörittele sekaisin ja anna maustua hetki miedolla lämmöllä. 

Tarjoile basmatiriisin kera ja viimeistele halutessasi kevätsipulisilpulla. 

Aasialaisittain maustettua entrecôtea ja varhaiskaalisalaatti

Juhannusmenumme parhaasta dinneristä vastasi serkkuni Hanna, joka kokkasi meille grillattua naudan sisäfilettä, joka tarjottiin jumalaisella aasialaisella tulisen makean kirpeällä kastikkeella. Liha paistettiin trendikkäästi luolamiestyyliin suoraan hiilien päällä (tsekkaa videot Facebookista tai Instasta), mikä antoi pihveille kunnon tujauksen savun makua. Äijämäisille pihveille riitti mainiosti kumppaniksi simppeli etikalla ja öljyllä maistettu varhaiskaalisalaatti. 

Setti oli niin mainio, että sitä oli saatava nopeasti uudestaan. Tällä kertaa grillissä tirisi hiilien päällä entrecôte ja kaalisalaattia jatkoin porkkanoilla ja maapähkinöillä. Setti oli jälleen herkullista, joskaan mikäänhän ei maistu niin hyvältä kuin toisen sinulle kokkaama ateria. Kiitos siis Hanna herkullisista hetkistä!

Entrecôtea grillissä luolamiestyyliin aasialaisin mauin

• riittävästi entrecôte-pihvejä
• suolaa, mustapippuria
• foliota
• kuumia hiiliä

Tee iiisot tulet ja odottele hiillosta (tai käytä hiiliä...). Nosta lihat huoneen lämpöön puolisen tuntia ennen grillausta. Laske pihvit suoraan kuumien hiilien päälle ja paista muutama minuutti molemmin puolin haluttuun kypsyyteen. Paistoaika riippuu hiilien kuumuudesta ja lihan alkulämpötilasta. Kylmä liha viilentää myös hiilet. 

Kypsyyden voit tunnustella myös sormenpäällä (älä kuitenkaan töki pihvejä sormillasi kun ne on siellä hiilien päällä...). Jos pihvi on ihan pehmeä (kuten poskesi), se on sisältä raaka. Jos se on samalla tavalla napakka kuin oma leukasi, niin pihvi on puolikypsä. Pihvi on kypsä silloin kun se on kova kuten otsasi.

Anna pihvien vetäytyä foliossa vielä kymmenisen minuuttia, mausta ne sitten suolalla ja pippurilla ja nauti aasialaisen kastikkeen ja kaalisalaatin kera.

Aasialainen soija-inkiväärikastike pihveille

• 2 rkl makeaa soijakastiketta
• 2 rkl japanilaista soijakastiketta
• 2 rkl seesamiöljyä
• 2 rkl balsamicokastiketta
• 1 tl hunajaa
• 1 tl shirachaa
• 1/2 limen mehu
• 3 valkosipulinkynttä siivutettuna
• 1 punainen chili siivutettuna
• peukalon kokoinen pala inkivääriä hienonnettuna

Yhdistä kaikki aineet, tarkista maku.

Etikkainen varhaiskaalisalaatti

• puolikas varhaiskaali
• 3 porkkanaa
• 2 dl suolapähkinöitä
• 3/4 dl oliivi/rypsiöljyä
• 1/4 dl valkoviinietikkaa
• 1 tl hunajaa
• suolaa ja pippuria

Suikaloi kaali ja porkkanat ohuiksi siivuiksi. Sekoita kastikkeen ainekset ja sekoita kaali-porkkanasalaatin sekaan. Lisää lopuksi pähkinät.

Pähkinäinen nyhtöpossu-kaalisalaatti

Täällä on käynnissä ylioppilasjuhlien suunnittelu ja ruokien testaus. Tämä aasialainen satay-kastikkeella maustettu kaalisalaatti, johon sujautin pannulla rapeaksi käristettyä nyhtöpossua sai raadilta niin varauksettomat kehut, että tätä tullaan ilman muuta näkemään juhlapöydässä. Tein tänään samaa salaattia, mutta korvasin nyhtöpossun paistetulla kanalla. Hyvää sekin!

Pähkinäinen nyhtöpossu-kaalisalaatti

(4-6 hengelle)

nyhtöpossu

• 1kg kassleria
• suolaa ja pippuria
• seesamiöljyä
• puolikkaan limen mehu

salaatti

• 1/2 varhaiskaali
• 2 porkkanaa
• 1/2 paprika
• 2 kevätsipulin vartta
• tuoretta korianteria
• pari kourallista suolapähkinöitä
• pari kourallista paahdettua sipulia

kastike

• 1dl maapähkinävoita
• puolikkaan limen mehu
• 2 rkl soijakastiketta
• 2 rkl riisiviinietikkaa
• 1 rkl sokeria
• 1/2 tl sambal oelekia

Valmista ensin nyhtöpossu. Lämmitä uuni 250 asteiseksi. Mausta kassleri suolalla ja pippurilla ja nosta uunivuokaan. Laita vuoan pohjalle 1-2dl vettä. Nosta vuoka uuniin ja anna olla puoli tuntia. Laske sitten uunin lämpötilaa 120 asteeseen ja laita folio tai kansi vuoan päälle. Paista liha ylikypsäksi (>90 astetta), n. viitisen tuntia. 

Anna lihan jäähtyä ja riivi se sitten pieniksi palasiksi. Kuumenna paistinpannulla seesamiöljy ja paista lihapaloihin rapsakka pinta. Mausta suolalla, pippurilla ja purista  päälle puolikkaan limen mehu. Siirrä liha odottamaan.

Leikkaa kaalit, porkkana, paprika ja kevätsipulit mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi ja sekoita ne keskenään. Tee kastike sekoittamalla maapähkinävoihin limen mehu, soijakastike, viinietikka, sokeri ja sambal oelek. Sekoita kastike kasvisten joukkoon. Sekoita joukkoon myös paistetut lihasuikaleet ja anna maustua vähintään puoli tuntia.

Viimeistele salaatti ripottelemalla päälle suolapähkinöitä, paahdettua sipulia ja silputtua tuoretta korianteria.

Osso bucco

Eilisen Valpolicella-maistelun ohessa syötiin italialaisittain. Pääruoaksi tein osso buccoa pastan kera ja jälkkärinä tuhottiin joulun ylijäämäpipareita piparkakkupannacotan muodossa. Osso bucco sai hautua matalassa lämmössä uunissa lähes vuorokauden verran ja pannacotatkin tein jääkaappiin jo edellisenä päivänä. Näin ollen illallisen valmisteluiksi riitti eilen pelkkä pastan keitto, mikä oli varsin mainiota työpäivän jälkeen. 

Varsin rustiikkinen lihapasta sopi Valpolicellan viinien kanssa kuin nenä päähän. Sanoisin että makuparina jopa parempi kuin kovat kypsytetyt juustot, joita niin ikään maistelimme viinien kanssa. Juustot toivat esiin ripassojen ja amaronen karvauden, kun taas haudutetun lihan kanssa maku oli makea ja paahteinen. 

Tein osso buccoa aika reipashenkisen annoksen, kun löysin Stockalta kokonaisen naudanpotkan, enkä viitsinyt alkaa siitä osaa säästämään. Potka painoi kokonaiset 2,4kg ja ystävällinen lihatiskimies leikkasi sen minulle viideksi kiekoksi. Meitä oli syömässä viisi aikuista ja kolme lasta, ja kastiketta jäi ainakin vielä meidän kolmihenkisen perheen huomiseksi lounasruoaksi asti. Tämä on siten iso annos. :)

Osso bucco

(n. 10 annosta)

• 1 kokonainen naudanpotka kiekoiksi leikattuna
• rypsiöljyä paistamiseen
• 3 tl suolaa
• 1,5 tl mustapippuria rouhittuna
• 4 sipulia
• 6 valkosipulinkynttä
• 5 porkkanaa
• 3 sellerinvartta
• 6 laakerinlehteä
• 1 puska oreganoa
• 1 puska timjamia
• 1 pll valkoviiniä
• 4 prk Mutti tomaattimurskaa
• 2 rkl hunajaa
• tarjoiluun: pennepastaa ja parmesaanijuustoa

Leikkaa potkakiekoista kalvot poikki muutamasta kohdasta. Ruskista kiekot pannulla öljyssä ja nosta laakeaan uunivuokaan. Hiero kiekkojen päälle suolaa ja pippuria molemmin puolin. 

Kuutioi kasvikset ja kuullota niitä pannulla öljyssä 10 minuuttia. Lisää joukkoon yrtit ja laakerinlehdet ja kaada kasvikset lihojen päälle. Kaada päälle pullollinen valkoviiniä, tomaattimurska ja purista päälle pari ruokalusikallista hunajaa. Sekoita ja lisää tarvittaessa vettä niin että liha on kokonaan nesteessä.

Hauduta lihaa ilman kantta 100 asteisessa uunissa 10-20 tuntia, esimerkiksi yön oli. Mitä pidempään haudutat, sen parempaa lihasta tulee. Voit laittaa lopussa folion uunivuoan päälle jos neste alkaa käydä vähiin. Jos olet kiireinen, niin nelisen tuntia hieman kuumemmassa uunissa (120 astetta) riittänee myös.

pasta All’amatriciana

Keski-Italiassa tapahtui keskiviikkona tuhoisa maanjäristys, jonka yksi pahiten kärsineistä kaupungeista oli pastastaan tuttu kaupunki Amatrice. Liikutuin, kun luin uutisen että italialaiset ravintolat ovat ottaneet nyt listoilleen pasta All'amatricianan ja lahjoittavat jokaisesta myydystä annoksesta kaksi euroa Punaiselle ristille. "Puistolan bistrossakin" tarjottiin sitten eilen tätä makoisaa pastaa.

Halusin tehdä pastan mahdollisimman autenttisena, mikä ei ole italialaisten pastojen kohdalla ikinä helppoa. Joko raaka-aineiden löytäminen on haastavaa, kun pitää käyttää täsmälleen jonkin alueen lihaa tai juustoa, tai sitten on epäselvyyttä siitä mitä pastaan laitetaan ja mitä missään nimessä ei laiteta. Tämän pastan kohdalla kiistelyä syntyy esimerkiksi siitä, laitetaanko pastaan sipulia ja valkosipulia vai ei.

Itse vakuutuin siinä määrin tämän nettisivun tietämyksestä pastan historiasta ja yksityiskohtaisista ohjeista, että päätin noudattaa sitä. Sivustolla korostettiin, että tärkein asia pasta all'amatricianassa on guanciale, jonka Suolaa ja Hunajaa -blogi on puolestani ystävällisesti suomentanut kuivatuksi sianposkeksi. Suuntasin Hakaniemen kauppahalliin Roinisten tiskille, jossa tiedettiinkin heti mitä olin tullut hakemaan kertoessani aikeistani valmistaa pasta all'amatricianaa. Heillä oli tarjolla toscanalaista mustapippurikuorrutteista guancialea, joka oli sattuneista syistä käynyt kaupaksi viime päivinä hyvin. Samaiselta tiskiltä löytyi myös pastaan sopivat tomaatit ja spagetit, joten jäljelle jäi löydettäväksi enää pecorino. Lähimmäs Amatricea pääsin Lentävän lehmän toscanalaisella pecorinolla.

Vaikka jossain vaiheessa tulikin mieleen, että kylläpä voi helpon arkiruoan saada muutettua hankalaksi ja kalliiksi, niin oli se lopputulos tällä ohjeella ja raaka-aineilla kyllä täysin jotain muuta kuin mitä markettituotteilla valmistettu arkinen pekoni-tomaattipasta. Tässä ruoassa maistui niin syvästi Italia, että sen nauttimisen aikana sai tehtyä lyhen mielikuvamatkan Italiaan. Joten kyllä, kyllä se oli täysin vaivan ja rahan väärti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Väittäisin myös, että vaikka en päässyt raaka-aineiden kotipaikkojen osalta aivan Amatriceen saakka, vaan jouduin tyytymään toscanalaisiin versioihin, ja vaikka minulla ei ollut oikeanlaista paistorasvaa ja vaikka minulla oli vääränlainen pannu, niin pääsin silti aika lähelle aitoa pasta all'amatricianaa. :) 

Pasta All’amatriciana

• 500g hyvälaatuista italialaista spagettia, esim. De cecco no. 12
• 200g keski-italialaista guancialea
• 2 tlk hyvälaatuisia italialaisia tomaatteja, esim. San Marzano 
• 200g keski-italialaista pecorinoa
• 1 kuivattu chili
• suolaa pastan keitinveteen

Paloittele guanciale tasakokoisiksi paksuiksi suikaleiksi. Paista pekonipalat pannulla rapeiksi (varo ettet keitä tai polta) ja lisää tomaatit ja kuivattu chili. Anna kastikkeen porista pannulla 15-30 minuuttia ja paksuuntua. Raasta sillä aikaa pecorino (raasta noin 3/4 juustosta ja jätä loput viimeistelyyn) ja kuumenna pastavesi.  

Kun pastakastikkeen koostumus on kiinteytynyt sopivasti, poista chili ja keitä pastat. Lisää keitetty pasta kastikkeen joukkoon ja sekoita joukkoon pecorinoraaste. Tarjoile heti raastetun pecorinon ja hyvän maalaisleivän kera.

Ravintolapäivä: Meksikolaisravintola Taqueria las güeras perccadas

Hola! Meksikolaisravintolamme Taqueria las güeras perccadas avaa ovensa K-market Perkkaan pihalla Ravintolapäivänä 21.5.2016 klo 12-18. Lähetän teille pieneksi maistiaiseksi ravintolamme menun reseptit, jos innostutte kokkailemaan samoja ruokia kotona. Tulkaa lauantaina Perkkaalle testaamaan, että kannattaako!

Ps. Kuvat on napsittu aiemmista Puistolan bistron meksikolaisfiestoista, mutta ne antanevat tarpeeksi hyvän kuvan siitä mitä on luvassa.

Tacos de Cordero

(10 annosta)

• 1kg karitsanpaistia (mikä tahansa muu haudutusliha sopii myös mainiosti)
• mausteseos: paprikajauhe, chilijauhe/cayannepippuri, juustokumina, korianterijauhe, valkosipuli, timjami, rosmariini, suola, mustapippuri
• 0,5 l tummaa olutta
• 3 rkl tomaattipyree
• 4 rkl valkoviinietikka
• tarjoiluun: cheddar-juustoraastetta, hienonnettua punasipulia, korianterin lehtiä ja lime-mehua
• tarjoiluun: maissitortilloja, ananassalsaa ja juustoista maissia

Laita uuni kuumenemaan 160-180 asteeseen. Kiehauta olut kattilassa ja sekoita joukkoon tomaattipyree ja viinietikka. Mausta liemi lisäämällä n. 1 tl kutakin maustetta (chiliä/cayannea vähän vähemmän). Jätä suola pois mikäli käytät valmiiksi marinoitua/suolattua lihaa.  Nosta liha uunivuokaan ja kaada liemi päälle. Katso että liemi peittää lihasta ainakin ¾ osaa. Lisää tarvittaessa nestettä, esim. lihalientä, olutta tai vettä.

Laita kansi tai folio uunivuoan päälle ja nosta uuniin. Anna hautua ylikypsäksi noin neljä tuntia, tai kunnes liha hajoaa jo melkein pelkällä katseella. Voit kääntää lihan puolessa välissä kypsennystä että myös toinen puoli lihasta saa imeä makuja liemestä.

Ota liha liemestä ja riivi se haarukalla pienemmiksi paloiksi. Voit maustaa sisempiä paloja mausteisella liemellä halutessasi. Tarjoile liha maissitortillojen päällä. Ripottele päälle pilkottua punasipulia, korianteria ja cheddar-raastetta. Purista päälle limemehua ja kruunaa annos valitsemallasi salsalla.

Maissitortillat

• 12 dl meksikolaista masa harinaa (maissijauho) 
• 11 dl kylmää vettä
• 2 tl suolaa

Mittaa maissijauhot, suola ja vesi kulhoon ja sekoita pehmeäksi taikinaksi. Peitä kulho muovikelmulla ja anna taikinan seistä huoneenlämmössä noin tunti. Pyörittele taikinasta ison lihapullan kokoisia palloja. Pidä pallot kelmun alla, etteivät ne kuivu. 

Jos et omista tortillapuristinta, laita pallo kahden muovin  (esim. rikottu pakastinpussi) tai voipaperin väliin  ja paina pallo litteäksi esim. käyttämällä kattilaa, lautasta tai muuta tasapohjaista esinettä. Tee tortilloista niin ohuita kuin pystyt, mutta kuitenkin sellaisia että saat ne siirrettyä ehjänä muovin välistä pannulle.

Lämmitä paistinpannu kuumaksi, ota tortilla pois muoveista ja kiepsauta se pannulle. Paista noin minuutin ajan tai kunnes tortillan alapinta kupruilee ja alkaa ruskistua. Käännä tortilla lastan avulla ja paista vielä hetki. Pidä tortillat lämpimänä liinan alla sillä aikaa kun paistat samaan tapaan loput tortillat.

Huom! Masa harinaa (esim P.A.N. merkki) saa pääkaupunkiseudulla etnisistä ruokakaupoista. 

Ananassalsa

• 1 ananas
• (1 mango)
• 1 kiivi
• 2 kevätsipulia
• 1 tuore punainen chili
• 1 limen mehu
• suolaa maun mukaan

Pilko hedelmät pieniksi kuutioiksi ja hienonna chili ja kevätsipuli. Sekoita kaikki ainekset ja mausta limen mehulla, suolalla ja pippurilla. Nosta jääkaappiin maustumaan pariksi tunniksi.

Juustoinen maissi

• 50 g voita
• 2 tlk tai 2 pss maissia
• 1 sipuli
• 1/5 prk säilykejalapenoja (tai maun mukaan)
• 200g maustamatonta tuorejuustoa
• 40g (1/4 pkt) parmesaanijuustoa

Sulata voi kattilassa ja hienonna sipuli. Kuullota sipulia voissa pari minuuttia niin että se pehmenee. Lisää loput ainekset ja sekoittele niin että juustot sulavat. Tarkista maku ja lisää jalapenoja jos haluat maissista tulisempaa (kannattaa aloittaa pienellä määrällä ja lisätä maun mukaan). Tarjoile juustoinen maissi lämpimänä lisukkeena tortilloille.

Kuvan versiossa paahtopaistin tilalla on käytetty ylikypsää possua.

Nachos con Carnitas

(10 annosta)

• 1-1,5 kg naudan paahtopaistia tai sisäpaistia
• ½ pss kuivattua meiramia
• ½ pss kuivattua timjamia
• 4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
• suolaa ja pippuria
• loraus rypsiöljyä
• 1 pss nachoja
• 3 hopeasipulia (tai muuta makeaa sipulia)
• 1 prk säilykejalapenoja
• 2 appelsiinia
• tarjoiluun: ranskankermaa, guacamolea, tomaattisalsaa
• tarjoiluun: limemehua ja tuoretta korianteria

Leikkaa liha pieniksi suikaleiksi ja mausta se valkosipulilla, meiramilla, timjamilla, suolalla ja mustapippurilla. Lorauta lihan joukkoon rypsiöljyä niin saat mausteet paremmin levittymään. Jätä maustumaan pariksi tunniksi jääkaappiin. 

Viipaloi sipulit ja sekoita ne jalopenojen ja appelsiineista puristetun mehun kanssa salsaksi. Kuumenna muurikkapannu tai iso paistinpannu (paistinpannussa lihat on ehkä parempi kypsentää erissä) ja paista lihasuikaleiden pinnat nopeasti kiinni. Ne saavat jäädä sisältä mediumiksikin. 

Lisää joukkoon sipuli-jalapenosalsa ja anna sipulin kypsyä hetki. Lisää lopuksi joukkoon nachot ja anna niiden lämmetä muurikassa. Älä hämmennä seosta liikaa etteivät kaikki nachot kostu lihan ja salsan nesteistä. Jos paistat lihan pannulla niin nachot voi lämmittää uunissakin. Pyöräytä ne kuitenkin lopuksi lihan seassa, jotta ne saavat hieman makua lihaseoksen nesteistä.

Tarjoile guacamolen, tomaattisalsan ja ranskankerman kera. Voit halutessasi raikastaa annosta puristamalla päälle hieman limemehua ja viimeistelemällä annos tuoreella korianterilla.

Guacamole

• 4 kunnolla kypsää avokadoa
• 1 pieni punasipuli
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 tuore chili
• 1 ruukku tuoretta korianteria
• 2 limen mehu
• suolaa ja mustapippuria

Kuori ja hienonna avokado haarukalla. Hienonna punasipuli, valkosipulinkynnet ja chili. Silppua korianteri ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Mausta limen mehulla, suolalla ja pippurilla. Anna maustua jääkaapissa tunti tai pari ja tarkista maku.

Tomaattisalsa

• 3 isoa tomaattia
• ½ iso punasipuli
• 1 kpl punainen chili
• 1 kpl lime
• ½ ruukku korianteria
• suolaa, pippuria ja sokeria

Kuutioi tomaatti ja hienonna punasipuli, chili ja korianteri. Sekoita ainekset ja mausta limen mehulla, suolalla, pippurilla ja ripauksella sokeria. Nosta jääkaappiin maustumaan pariksi tunniksi ja tarkista maku.

Aqua fresca

(15 annosta)

• 1l appelsiinimehua
• 1l omenamehua
• 1,5l kivennäisvettä tai Spriteä
• 1 appelsiini
• jäitä

Sekoita viileät mehut ja limu (käytä vissyä jos haluat juomasta raikkaampaa ja Spriteä jos haluat siitä makeampaa) ja viipaloi joukkoon hyvin pesty appelsiini. Lisää joukkoon jäitä ja nauti kuumana kesäpäivänä.

Chilisuklaakakku

(27 cm kakkuvuoka)

• 200g voita
• 400g tummaa suklaata
• 8kpl keltuaisia
• 8 kpl valkuaisia
• 450g tomusokeria
• 2 dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 4 tl vaniljasokeria
• 1/2 tl cayannepippuria
• tarjoiluun: vaniljajäätelöä tai kermavaahtoa, tuoreita mansikoita tai vadelmia

Sulata voi ja suklaa vesihauteessa, jäähdytä. Vaahdota keltuaiset ja tomusokeri. Sekoita keltuaisvaahtoon sulatettu suklaa ja kuivat aineet. Vaahdota valkuaiset, lisää vaniljasokeri. Nostele valkuaisvaahto muuhun seokseen ja mausta chilijauheella (esim. cayeannepippuri). Paista hyvin voidellussa vuoassa 175 asteessa n. 40-50 minuuttia.

Tarjoile halutessasi vaniljajäätelön tai kermavaahdon, sekä tuoreiden marjojen kera.

Kirja-arvio: Herkullisten ruokien ja tarinoiden Toscana

Tällaisena sateisena päivänä on mukavaa haaveilla reissuista vaikkapa... Italiaan. Enpä minä taida muista kohteista paljon haaveillakaan. Haaveilua voi vauhdittaa vaikkapa Marita Joutjärven ja Vittorio Gianninin tuoreella "Herkullisten ruokien ja tarinoiden Toscana" -kirjalla*, jonka upeat ruokakuvat ja Vittorion suvun kiinnostavat historialliset tarinat tekevät kirjasta paljon enemmän kuin reseptikirjan.

Esimerkiksi pinaattiravioleiden ohjeen introna on tämä sympaattinen tarina 7-vuotiaan Vittorion ensimmäisen keittokirjan reseptien testaamisesta:

"Ensimmäisiä kirjoittamiani reseptejä oli "Gnudi con Spinachi", eli "Alastomat pinaatin kera", joka tarkoitti ricottasta, munasta ja jauhoista tehtyä seosta, tällä kertaa pinaatin rikastuttamana. Tahnamaista seosta käytettiin joko tortelliinien tai raviolien täytteenä tai sellaisenaan, ilman pastan kiertämään, eli "alastomina" keitettyinä. Tietenkin ohje piti myös testata itse.

Äiti tykkäsi gnudeistani ja kehui taitojani, mutta oli vähän huolissaan kaasulaskusta. Muistan vieläkin viiden litran kattilan, yli puolillaan kiehuvaa vettä. Pudotin yhden gnudi-kokkareen kerrallaan ja odotin tiukasti tarkkaillen, että se nousee pintaan valmiina. Sitten syntynyt ihanuus reikäkauhalla valuttaen lautaselle, ja taas seuraava veteen. Kun vihdoin koko satsi oli keitetty, koko annos oli tietysti jäähtynyt, mutta ah, niin herkullinen ja lisämausteena ylpeys suorituksestani."

Tarinoiden lisäksi kirjassa ilahduttaa se, että reseptit on koottu menujen muotoon. Italialaisessa ruoassa kun on kuitenkin enemmän kyse siitä että nautitaan illallisesta yhdessä pitkään ja hartaasti, kuin siitä että tehtäisiin vain kattilallinen jotain hyvää pastaa. Jälkimmäinenkin toimii toki arjen kiireessä, mutta on mukavaa että kirja houkuttelee lukijaa tsemppaamaan vähän vielä lisää.

Oma italialainen menumme sisälsi alkupalana pinaattiravioleja (s. 163) ja pääruokana grillattuja ulkofilepihvejä ja sipulisia vihreitä papuja (s. 61). Pavut olivat älyttömän hyviä, kuten olisi varmasti ollut varmasti myös firenzeläinen bistecca fiorentinakin, jonka kanssa kirjassa pavut ehdotettiin syötäväksi. Meillä t-luupihvi vaihtui käytännönsyistä black angus ulkofileeseen, joka odotti sopivasti pakkasessa tuhoamista.

Jaan teille maistiaisena papujen ohjeen, koska ne kannattaa painaa mieleen kesän grillisesonkeja ajatellen! Pinaattiraviolitkin olivat hyviä, mutta resepti olisi saanut sisältää ohjeen myös pastan tekoon, koska ainakaan kaupan tuorelasagnelevyt eivät tähän käyttöön soveltuneet ollenkaan. Raviolit kaipasivat ehdottomasti rinnalleen myös pestoa, jonka ohje olisi ollut hyvä lisä ravioleiden rinnalle. 

Fagiolini e cipolla
Sipuliset vihreät pavut

(6 annosta)

• 400g vihreitä papuja (pakastettuja)
• 1 punasipuli
• 3 valkosipulinkynttä

marinadi

• 1 dl oliiviöljyä
• 1/2 dl vaaleaa balsamietikkaa
• 1/2 dl valkoviiniä tai vettä
• 2 rkl hunajaa
• 2 rkl tuoretta oreganoa silputtuna
• 1 rkl tuoretta basilikaa silputtuna
• 1 rkl karkeaa maalaissinappia
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl mustapippuria

Marinoi pavut vähintään 4 tuntia ennen tarjoilua tai mieluiten jo edellisenä päivänä. 

Kuori sipuli, halkaise ja leikkaa puolikuiksi. Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet. Mittaa kaikki kastikeaineet kannelliseen astiaan, jonne myös pavut mahtuvat. Ravista kastikeainekset sekaisin. Lisää mukaan jäiset pavut sekä sipulit ja kääntele purkkia, jotta kastike pääsee ainesten ympärille. Anna papujen sulaa ja maustua jääkaapissa. 

Käyttäessäsi tuoreita papuja, keitä niitä noin 5 minuuttia. Jäähdytä ne laskemalla päälle kylmää vettä, anna valua ja kaada marinadi päälle.

* Kirja on saatu kustantajalta ilmaiseksi arvostelukappaleena.

Kesäinen grillimenu

Täällä on taas otettu ilo irti lämmöstä ja auringosta ja grillattu niin että meinaa napa ratketa. Tämmöstä oli tänään ohjelmassa:

Kesäinen grillimenu

Valkosipuli-parmesaani-nyhtöleipää grillissä

mansikka-pistaasi-brie salaatti 

ja lakritsi-balsamicosiirappia

grillattua entrecotea, grillattua varhaiskaalta 

ja grillattua parsaa ilmakuivattuun kinkkuun käärittynä

sitruuna-lakritsi semifreddo, pistaasia 

ja vadelmamelbaa

Alkupalan tavoitteena oli yrittää jatkaa vappubrunssin juustojen tuhoamista, ja aika hyvänkokoinen köntsä brietä me saatiinkin tähän salaattiin ujutettua. Brien lisäksi salaatissa oli kurkkua, tomaattia, hunajamelonia, mansikoita, kevätsipulia ja pistaasipähkinämurskaa. Salaatin kastikkeeksi sekoitin tilkan lakritsikastiketta balsamicoviinietikkaan. Oli aika jännä, ja sopi hyvin etenkin mansikan ja brien kanssa. 

Salaatin kanssa syötiin savustuspömpelissä (ilman savustuslastuja) valmistunut nyhtöleipä, joka on kyllä ihan ykköstapa tuhota vähän kuivahtanut vaalea leipä. Tein leipään ristikon (ei pohjaan saakka) ja ujutin väleihin valkosipulilla maustettua voita (3 kynttä, 50g voita) ja pari desiä parmesaaniraastetta. Sitten vaan foliossa uuniin (175 astetta, 20-30 min) ja eiku syömään. Voitteko kuvitella, me syötiin tuo koko leipä kahdestaan. Niin hyvää se oli.

Pääruokana syötiin grillattua entrecotea, valkokaalta ja parsaa. Sekä entrecote että lohkottu kaali öljyttiin ja maustettiin suolalla ja pippurilla, ja ei kun grilliin! Parsojen ympärille kiepsautettiin ennen grillausta siivut ilmakuivattua kinkkua, jotka kypsyvät grillissä ihanan rapsakoiksi, pitävät parsat mehevinä ja tuovat annokseen ihanasti suolaisuutta. 

Kastiketta meillä ei ollut, mutta eipä mehevä liha sellaista tarvikaan. Kokeilin kyllä tähänkin lakritsi-balsamicoviritystäni, mutta se oli tähän käyttöön hitusen liian makeaa.

Jälkiruokana syötiin lakritsi-semifreddoa, jonka laitoin tekeytymään pakastimeen jo aamusella. Käytin tähän semifreddoon taannoin Lakritsifestareilta ostamani lakukastikkeen lisäksi lakritsijauhetta. Pulvereita oli tarjolla monenlaisia, ja valitsin niistä vähinten makean - ja eniten puhtaalta lakritsilta maistuneen version. Pulverissa onkin ihan upeita kahvin ja tupakan aromeja lakritsin lisäksi. Jos törmäät lakritsipulveriin, niin osta ihmeessä, se on tosi kätsyä leivonnassa!

Sitruuna-lakritsi semifreddo

• 2 dl kuohukermaa
• 1 muna
• 1 dl sokeria
• 100 g tuorejuustoa
• 2 rkl sitruunamehua
• n. 2 tl lakritsijauhetta (tai maun mukaan)
• lakritsikastiketta
• tarjoiluun vadelmia

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Notkista tuorejuusto sitruunamehulla ja sekoita sen joukkoon muna-sokerivaahto ja kermavaahto. Mausta seos lakritsijauheella.

Kaada seos pakastinrasiaan kerroksittain lakritsikastikkeen kanssa. Laita kastiketta yhteensä 2-3 väliin. Sulje kansi ja laita semifreddo pakastimeen jäätymään noin neljäksi tunniksi.

Tarjoile kiehautettujen pakastevadelmien tai tuoreiden vadelmien kera. Meidän annoksessa oli myös pistaasipähkinöitä, mutta ne tuntuivat hieman turhalta vadelma-laku-mahtimakuparin rinnalla.

Paahtopaistia ja italialaisten ahmattien panzanella

Muistatteko kaksi italialaista ahmattia? Iki-ihanat Antonio Carluccion ja Gennaro Contaldon, jotka kiersivät Italiaa pikku-Fiatilla ja söivät ja kokkasivat. Ja me katsoimme sitä telkkarista kuolaten. Tuo tv-sarja on ollut ehdottomasti suosikkini kaikista mahdollisista ruokaan liittyvistä ohjelmista, ja niinpä en kauaa miettinyt kun bongasin herrojen keittokirjan "Italialaiset Mestarit" kaupasta joku vuosi sitten.

Tuosta kirjasta kokkasimme tämän päivän dinnerin lisukkeen: Panzanella agli ortaggi in agrodolce. Kuulostaakin herkulliselta, eikö kuulostakin!? Salaatti on muunnos perinteisestä panzanellasta, ja sopii hyvin vielä tähän sesonkiin kun tomaatit eivät ole parhaimmillaan.

Panzanella syötiin italialaisittain maustetun paahtopaistinkera. Paahtopaisti oli maukasta, mutta kaipasi hieman kastiketta seurakseen. Onneksi seurana oli sentään mahtihyvää punaviiniä. Apulialainen kyykkyviini Nero R Salice Salentino Riserva nimittäin osoittautui ihan huisin mehevän maukkaaksi tapaukseksi!

Panzanella Agli Ortaggi in Agrodolce
Hapanimelä leipäsalaatti

• 2 porkkanaa
• oliiviöljyä
• 2 anjovisfilettä (öljyssä)
• 2 salottisipulia
• 2 valkosipulinkynttä
• 1/2 punainen paprika
• 1/2 keltainen paprika
• 1/2 munakoiso
• 1/2 kesäkurpitsa
• 2 timjaminoksaa, pelkät lehdet
• 2 tl sokeria
• 3 rkl valkoviinietikkaa
• suolaa ja mustapippuria
• 3 siivua maalaisleipää
• tuoretta basilikaa

Kuori, ja suikaloi kasvikset (julienne), hienonna sipulit.  Kuumenna iso loraus oliiviöljyä pannulla. Lisää anjovikset ja sekoita kunnes ne ovat lähes liuenneet öljyyn. Lisää sipulit ja kuullota hetki. Lisää joukkoon timjaminlehdet, sokeri ja etikka ja mausta suolalla ja pippurilla. Lisää porkkanat ja paista muutama minuutti. Lisää seuraavaksi paprikat ja parin minuutin päästä munakoiso ja kesäkurpitsa. Paista kunnes kasvikset ovat kypsiä, mutta vielä hieman napakoita.

Siirrä kasvikset sivuun ja paista leipäsiivuihin samalla pannulla rapea pinta. Murra leipä kasvisten päälle ja ripottele päälle basilikanlehtiä.

Salaatista riittää kahdelle jos muita lisukkeita ei ole, ja neljälle muuten.

Paahtopaisti

• 1 kg paahtopaistia
• nokare voita

marinadi

• 3 rkl oliiviölyä
• 3 rkl balsamiviinietikkaa
• 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
• 1 tl hunajaa
• 1/2 sitruunan mehu
• kuivattuja yrttejä, esim oreganoa, timjamia, rosmariinia 1 tl kutakin
• tuoretta ruohosipulia
• suolaa ja mustapippuria

Sekoita marinadin ainekset keskenään muovipussissa ja laita liha pussiin. Anna marinoitua vähintään pari tuntia.

Lämmitä uuni 200 asteiseksi ja anna lihan lämmetä sen aikaa huoneenlämmössä. Kuumenna pannulla nokare voita ja paista paistin pinnat kiinni. Nosta paisti uunivuokaan ja laita uuniin. Käännä uunin lämpötila samalla 110 asteeseen. Paista kunnes lihan sisälämpötila on 56-58 astetta. Anna vetäytyä 10 minuuttia pöydällä (foliossa). Leikkaa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi poikkisyin ja tarjoile salaatin kera.

Pikkuneidin 1-vuotisjuhlat

Meidän pikkutyttynällä tuli maanantaina vuosi mittariin, ja koska tässä talossa on tapana juhlia aina kun mahdollista, ei tätäkään tilaisuutta jätetty väliin. Juhlien "teemana" oli huvipuisto, joskaan en ole varma tiesikö kukaan vieraista että meillä moinen teema oli. :D

Sunnuntaina kestitettiin ensin kolmisen kymmentä sukulaista ja maanantaina talon täytti neidin vauvakaverit. Pieni sankaritar on luonteeltaan (tai iältään) hieman varautuvaista sorttia, mutta hänkin pääsi jo toisena päivänä juhlimisen makuun.

Kummeilta saatu popparikone inspiroi juhliin huvipuistoteeman.

Juhlien ensimmäisen päivän menu näytti tältä:

Pihlan 1v. synttärimenu, vol 1

kuningatartäytekakku

suklaa-vadelmajuustokakku purkissa

sitruuna-lakritsikuppikakut

hedelmälautanen ja suklaakastike

mansikka-vuohenjuustopitsaa

mininyhtöpossuburgerit

lämminsavulohikakku

hattaraa

poppareita

***

greippisimaa

marjamehu

kahvia ja teetä

Tarkoituksena oli tehdä vielä rahkamunkkeja, mutta ne jäivät ajan puutteen vuoksi ajatuksen tasolle. Ihan hyvä, koska noissakin makeissa oli jo tuhottavaa liiaksi asti. Vinkkinä muuten, että mikäli tekee tällaisia "annostarjottavia", kuten pilttipurkkiin sullottuja kakkuja tai kuppikakkuja, niin kannattaa tehdä niistä annoksista mahdollisimman pieniä, mikäli haluaa että vieraat maistaa useampaa sorttia.

Toisena juhlapäivänä tarjoilin osittain samoja herkkuja (freesein koristein), mutta jälkimmäisenä päivänä menussa oli huomioitu ensimmäistä päivää paremmin pikkuväki. Täytekakun sijaan tarjolla oli hedelmäkakku ja suolaista puolta muksuille edusti vauvojen "lunch box", joka sisälsi monen moista sormisyötävää.

Pihlan 1v. synttärimenu, vol 2

hedelmäkakku

ananas-kookospirtelö

suklaa-vadelmajuustokakku purkissa

sitruuna-lakritsikuppikakut

brietä, hunajaa, pähkinöitä ja ruissipsejä

sormiruokailijan ’lunch box’: 

lihapötkö, kasvispyörykkä, kurkkua, paprikaa, rusettipastaa, raejuustoa

mansikka-vuohenjuustopitsa

nyhtöpossuburgerit

poppareita

maissinaksuja ja talk-muroja

***

greippisimaa

kahvia

Ensimmäisen päivän menun hittituote oli lohijuustokakku. Se oli omasta mielestäkin tosi onnistunut - maukas ja näyttävä. Sitä tulee varmasti tehtyä toistekin. Makealla puolella erityisesti suklaakakkupohjalla tehty vadelmajuustokakku keräsi kiitosta. Täytekakkua meni sen sijaan tosi vähän. Ei sekään huonoa ollut, mutta ehkä jengi sai makeaa mahantäydeltä muista herkuista.

Olin vuokrannut paikalliselta MLL:ltä hattarakoneen. Se oli ihan hauska "ohjelmanumero", etenkin kun aurinko helli niin että pysyimme olla ulkona. Sen verran säätämistä vekottimen kanssa kuitenkin oli, että taidan vuokrata sen seuraavan kerran vasta sitten kun Pihla sitä ymmärtää haluta. :D

Koristeiden virkaa juhlissa hoitivat värikkäät itse tehdyt viirit, ilmapallot, kevätmessuilta ostetut 100 tulppaania sekä siskontyttöni tekemä aikajana kuluneen vuoden kuvista. Niitä katsellessa vieraat saivat kirjoittaa viestejä aikakapseliin, jonka Pihla saa avata 20. syntymäpäivänään. Laitoin kapselin sisään viestien lisäksi päivän Hesarin, muutaman vauvavaatteen ja muutamia muistoja ensimmäiseltä vuodelta, kuten ristiäiskortteja ja kummilta saadun ystävänpäiväkortin. Meinasin laittaa mukaan myös pullon shampanjaa, mutta pelkäsin että se poksahtaa joku kaunis päivä ja pilaa laatikon sisällön...

Näihin juhliin oli hyvä lopettaa ikimuistoinen vauvavuosi ja aloittaa sitäkin jännittävämpi taaperoaika!