Salaatti grillatusta kanasta ja couscousista

Ihanan raikas lounassalaatti! Inspiraationa tässä oli lisukesuosikkini sitruuna-pistaasicouscous, jonka yritin muuttaa vähän kevyemmäksi lisäämällä kukkakaalia. Kukkakaali sopikin joukkoon mainiosti, ja sitä olisi voinut olla vaikka enemmänkin. Olisipa tämä voinut toimia pelkällä kukkakaalillakin ilman koko kuskusia. Täytyy kokeilla joku kerta!

Kana-couscoussalaatti
kolmelle

• 3 kanan rintafilettä
• 2 dl couscousia
• 2 dl vettä
• 1 rkl rypsiöljyä
• suolaa ja pippuria
• 10 cm pala purjosipulia
• 2-3 dl kukkakaalta
• 1 valkosipulinkynsi
• kourallinen basilikan lehtiä
• 1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
• 1-2 limen mehu

Grillaa tai paista kanafileet kypsäksi ja pilko fileet pieniksi kuutioiksi. Kiehauta vesi ja kaada couscousin päälle. Anna kypsyä n. 5 minuuttia. Mausta couscous öljyllä, suolalla ja pippurilla.  

Hienonna purjosipuli, valkosipuli, kukkakaali, basilikan lehdet ja pistaasipähkinät ja sekoita ne ja kanakuutiot couscousin joukkoon. Purista joukkoon yhden tai kahden limen mehu ja sekoita. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Tarjoile salaatti heti tai myöhemmin kylmänä.

Kantarelli-savupekoni-galette

Terveisiä mökiltä! Täällä on vietetty erittäin märkää viikonloppua raksahommien ja sienestyksen merkeissä. Sieniä on löytynyt näiltä huudeilta enemmän kuin koskaan, ja suppiksetkin on niin isoja ettei niitä suppiksiksi enää meinaa tunnistaa!

Blogeissa ja ruokalehdissä on pyörinyt viime aikoina herkullisen kuuloinen sienipiiras - galette. Sellaista minäkin sitten lähdin tänään tekemään. Homma oli astetta haastavampaa, koska meillä ei täällä mökillä ole uunia. Eikä näemmä myöskään kaulinta, mistä syystä pohjasta ei tullut ihan niin ohut kuin olisin halunnut... Mutta tämänhän nimenomaan piti olla rento piiras, joten ei kai se oo niin justiinsa.

Tein pohjan tällä Maku-lehden ohjeella, mutta laitoin täytteiksi kantarellien ja pekonin lisäksi sipulia ja puolukoita, jotka kävivät rukiisen pohjan kanssa mainiosti. Tein taikinan kaksinkertaisena ja leivoin siitä neljä pientä piirasta. Juustona käytin edamia, mutta joku vähän vahvempi, kuten emmentaali, olisi käynyt tähän varmasti paremmin. Smetanakin olisi voinut toimia mehevyyden antajana juuston sijaan.

 

Piiraan helmi on savustettu pekoni, joka on ollut tänä kesänä hittijuttu meidän keittiössä. Savustan pekonin yleensä etukäteen edellisen grillaussession päätteeksi vähän jo hiipuvassa, mietolämpöisessä hiilloksessa. Levittelen paketillisen pekonia folion päälle ja laitan sen grilliin. Heitän hiilloksen joukkoon pari savustuslastua ja laitan pekoneiden päälle kannen. Kotona meillä on pallogrilli, jossa on kansi itsessään, mutta mökillä peruspuugrillissä käytän joko Weberin savustuspömpelin (Mountain cooker) kantta tai vanhaa pallogrillin kantta. 

Annan pekoneiden savustua puolisen tuntia, jäähdytän ja laitan jääkaappiin odottelemaan käyttöä. Savustettu pekoni on sitten helppo paistaa rapeaksi ja käyttää milloin mihinkin ruokaan. Savun aromi tuo - ah muutenkin niin ihanaan - pekoniin aivan uudenlaista twistiä, ja se sopii erityisen hyvin ruokaan sienien kanssa.

Kantarelli-savupekoni-galette

(4 kpl pieniä piiraita)

pohja

• 3 dl vehnäjauhoja
• 2 dl ruisjauhoja
• 1 dl rypsiöljyä
• 2 tl suolaa
• 1,5 dl vettä

täyte

• 2dl juustoraastetta
• 1 l siivottuja kantarelleja
• 170g (1 pkt) savupekonia
• 1/2 sipuli
• pari kourallista puolukoita
• suolaa ja pippuria

Sekoita pohjan ainekset keskenään taikinaksi. Pyöräytä palloksi, kääri kelmuun ja laita jääkaappiin odottamaan. Paista kantarelleja ja sipuleita pannulla kunnes suurin osa nesteestä on haihtunut. Lisää pekonit ja paista rapeaksi. Raasta juusto.

Jaa taikina neljään osaan ja kauli taikinapallot pyöreiksi levyiksi. Levitä levyn keskelle juustoraastetta ja sen jälkeen pekoni-sipuli-kantarelliseosta. Ripottele päälle puolukoita ja rouhaise vielä lopuksi pinnalle mustapippuria ja suolaa. Taita reunat täytteen päälle.

Paista piiraita 200 asteisessa uunissa 30 minuuttia. Jos paistat piiraat grillissä, niin tee se kuumassa grillissä pitsakiven päällä kannen alla. Paistoaika voi olla pitempi tai lyhyempi riippuen grillin kuumuudesta. Pitsakiven puutteessa tulitiiletkin käyvät, mutta pelkällä ritilällä/muurikalla pohja palaa hyvin nopeasti. Nimimerkki kokemusta on. :)

Pizza bianca kantarelleista

Vielä yksi sieniohje! Kaveri vinkkasi, että hän tekee kantarelleista aina pizza biancaa, ja koska hän on yksi viisaimmista ystävistäni niin pakkohan sellaista oli itsekin saada kokeilla. Pohjan ohje on Saku Tuomisen, Luca Platanian, Tuukka Kosken ja Kimmo Kivilahden kirjasta Pizze (vähän oikaistuna versiona).

Pitsa bianca kantarelleista

pohja - 1 iso tai 2 normaalia pitsaa

• 500 g vehnäjauhoja
• 3,5 dl kädenlämpöistä vettä
• 25 g tuorehiivaa
• 10 g hienoa merisuolaa (kyllä, laitoin koko määrän)
• 10 g oliiviöljyä

Sekoita veden joukkoon hiiva ja suola. Lisää jauhot vähitellen samalla vaivaten ja lisää lopuksi oliiviöljy. Vaivaa taikinaa maksiminopeudella (koneella tai hauiksilla) kunne taikina on joustavaa, sileää eikä tartu käsiin. 

Oikeasti tuo jauhomäärä ei koskaan riitä siihen ettei taikina tarttuisi käsiin, joten lisään lopussa jauhoja sen verran että saan taikinan kulhosta irti. Lisään tarvittaessa vielä hieman jauhoja leipoessani taikinasta pitsapohjaa.

Anna taikinan kohota noin tunnin ajan huoneenlämmössä kosteutetun keittiöpyyhkeen alla. Muotoile taikinasta 1-2 palloa, ja levitä haluaamasi muotoon.

täytteet

• 1 dl ranskankermaa
• 1 kpl mozzarellaa
• 50 g porosalamia
• 1/2 punasipuli
• 1/2 litraa kantarelleja
• mustaa pippuria

Levitä pitsapohjalle ranskankermaa, salamia, punasipulirenkaita, kanttareilleja ja riivi päälle mozzarellaa. Rouhi päälle mustaa pippuria.

Paista pitsa 225 asteessa 6-7 minuuttia tai kunnes pohja on kypsä. Mikäli saat uunin kuumemmalle tai paistat pitsan grillissä pitsakiven päällä niin pari minuuttia vähemmän riittää.

Liekkitorttu suppiksista ja ihmehiilet

Kävimme viime perjantaina Sipoonkorvessa ja löysimme sieltä parisen litraa suppilovahveroita. Enoni oli aiemmin päivällä tuonut meille pussillisen ihanan upeita kantarelleja, joten edessämme oli sieniruokien täyteinen viikko. 

Helpotusta sienien tuhoamisurakkaan toi uusin Glorian ruoka ja viini, jossa oli useita ihania sieniohjeita. Ensimmäisenä niistä lähti kokeiluun alsacelainen versio pitsasta, eri tarte flambée - tuttavallisemmin liekkitorttu - jonka ihana syksyinen makukirjo oli kyllä täysi kymppi. 

Tein tortun muuten GRV:n ohjeen mukaan, mutta vaihdoin Schwarzwaldin kinkun porosalamiin kun sellaista osui kaupassa silmiin. Laitoin myös itse torttuihin vähän reilummin ranskankermaa ja sieniä. Ja suosituksen mukaisesti hain torttuun metsäistä lisämakua rosmariinilla.

Ohjeesta tulee kaksi torttua, ja paistoimme ensimmäisen ohjeen mukaan uunissa. Vaikka täytteet saivat hyvin väriä, pohja jäi vähän raa'aksi. Tässä vaiheessa muistin että ystäväni Sampo oli mainostanut verkkokaupastaan löytyviä uusia argentiinalaisia ihmehiiliä, jolla grilliin saa kunnolla lämpöä, kuulema jopa 800 astetta. Kilautin kaverille, joka ystävällisesti toi meille pussillisen hiiliä ja pääsimme siten paistamaan toisen tortun grillissä.

Jättisuuret hiilet olivat ulkonäöltään jo melko päheitä ja saivat meidän grillimaisterin tohisemaan innosta (lahjavinkki grillihörhöille!). Ne myös tekivät sen minkä lupasivat, ja grillin lämpö saatiin nousemaan lähelle kolmeasataa hyvin vaivattomasti. Aiemmin 250 astetta on ollut jo aika työn takana. Arvatenkin pizzakiven päällä ollut torttu paistui hyvin ja pohja oli täydellisen rapea.

Hiilet myös pitivät lämmön hyvin. Liekkitortun syönnin jälkeen paistoimme vielä paketin makkaraa ja savustimme pekonia seuraavan päivän ruokaa varten. Harmitti kun kaapista ei löytynyt enää muuta grillattavaa. :D

Liekkitorttu suppiksista 

pohja

• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 1 dl vettä
• 1 kananmunan keltuainen
• 1 rkl öljyä (+ 1 rkl voiteluun)
• 1/2 tl suolaa
• Muutama rosmariinin "havu"

täyte

• 2 punasipulia
• 1 omena
• 2 dl ranskankermaa
• 1 l suppilovahveroita
• 1 pkt (100g) kylmäsavukinkkua tai porosalamia
• suolaa ja mustapippuria

Sekoita kulhossa pohjataikinan aineet ja vaivaa tasaiseksi. Lisää tarvittaessa hieman jauhoja. Taikinan pitää olla kosteahkoa, mutta se ei saa tarttua käsiin. Voitele taikinapallo öljyllä, kääri se tuorekelmuun ja anna vetäytyä jääkaapissa noin 1 tunti.

Kuumenna uuni (tai grilli) 250-asteiseksi. Kauli tai painele taikinasta leivinpaperin päällä kaksi soikinomuotoista, mahdollisimman ohutta pohjaa. 

Kuori ja viipaloi sipulit ja omena. Levitä pohjan päälle ranskankermaa, sipuli ja omenaa, sieniä ja kylmäsavukinkkua/porosalamia. Ripottele päälle hieman tuoretta rosmariinia. Paista liekkitorttuja 6-8 minuuttia, kunnes piiraiden reunat hieman tummuvat.

Romesco-kastike

Ihana paahdetuista paprikoista tehty makea ja täyteläinen Romesco-kastike! Täydellinen grilliaterian yhteyteen etenkin näin syksyllä, kun vettä tihuuttaa, tuuli tuivertaa ja lautaselle kaipaa jo vähän jotain tuhdimpaa kuin kepeää salaattia.

Tämä kastike tehtiin ruoanlaittoruoaksi tehdyille grillatuille leiville, joiden päälle pääsi myös grillattua vuohenjuustoa, mutta meni sitä pari lusikallista myös pääruokana olleen grillatun paahtopaistin kaverina. Nam.

Romesco-kastike

• 3 punaista paprikaa
• 5 valkosipulin kynttä
• 5 aurinkokuivattua tomaattia
• 75g cashew-pähkinöitä
• 2 rkl omenaviinietikkaa
• sipaisu chilijauhetta
• kourallinen tuoretta persiljaa
• suolaa ja mustapippuria

Paahda grillissä paprikat ja kokonainen valkosipuli niin että molemmat ovat ihan pehmeitä. Paprikat saavat huoletta kärtsäytyä ihan mustiksi. Nosta kuumat paprikat ja valkosipulit muovipussiin ja sulje pussi. Jätä jäähtymään. Paahda cashew-pähkinät kuumalla kuivalla pannulla niin että saavat väriä. 

Putsaa paprikoista siemenet ja kuori ja purista viidestä valkosipulinkynnestä pehmeä sisus paprikoiden joukkoon. Lisää mukaan aurinkokuivatut tomaatit ja paahdetut cashew-pähkinät ja surautta kaikki sileäksi sauvasekoittimella. Mausta omenaviinietikalla, tuoreella silputulla persiljalla ja suolalla ja mustapippurilla. Jos haluat kastikkeeseen potkua niin lisää myös chilijauhetta tai chilikastiketta maun mukaan.

Grillatut kesäkurpitsa-feta-leivät

Kesän paras lounas. Kirkkaasti! Kokeilkaapa!  

Grillattua leipää, fetaa ja kesäkurpitsasalaattia
(kahdelle)

• 4-6 viipaletta kauraleipää
• oliiviöljyä
• 1 iso kesäkurpitsa
• 2 kesäsipulin varret
• pari kourallista cashew-pähkinöitä
• kastike: 
• puolikkaan sitruunan mehu
• pari rkl oliiviöljyä
• 1 tl hunajaa
• 3 valkosipulinkynttä
• suolaa ja pippuria myllystä
• 1 pkt fetaa
• 1 tomaatti
• 1 punasipuli
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 tl kuivattua oreganoa
• foliota

Preppaa feta, kesäkurpitsasalaatti ja leivät. Laita feta keskelle foliota ja siivuta ympärille tomaatti ja punasipuli. Pirskota päälle oliiviöljyä ja kuivattua oreganoa. Sulje folio nyytiksi. Viipaloi kesäkurpitsa juustohöylällä pitkittäin, suikaloi kesäsipulin varret ja valmista kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Sivele leipäviipaleille oliiviöljyä. 

Grillaa kesäkurpitsaviipaleet ja leivät. Laita samalla fetanyytti grilliin muhimaan. Asettele kesäkurpitsaviipaleet salaattivadille. Sekoita joukkoon valkosipuli-sitruunakastike ja ripottele päälle kesäsipulisiivut ja cashew-pähkinät. Syö salaatti grillatun leivän päällä lämpimän fetan kera. Kyytipojaksi sopii mainiosti kylmä hapokas valkoviini.

Menu metsän antimista

Ihana lämmin kesä! Vihdoin on järvivesikin niin lämmintä, että sinne voisi jäädä hengailemaan vaikka koko päiväksi. No, eilen ei oltu järvessä koko päivää, sillä eilen kokattiin. En ole ollut koko kesänä mitenkään erityisen innostunut ruoanlaitosta. Ollaan kokattu paljon helppoja ja nopeita, vanhoja tuttuja kesäruokia. Ja syöty vähän liian paljon makkaraa... Nyt kun to do -listat ovat olleet tyhjillään jo parisen viikkoa ja metsä pursuaa mitä ihanampia raaka-aineita, alkaa kokkausintokin jo palata.

Vaikka joskus mökkisapuskoissa parasta on helppous, joskus on kiva kun koko päiväksi ei oikeastaan ole muuta ohjelmaa kuin päivän ateria. Aamupäivän saa mietiskellä, että minkälaisen menun saisi kaapista löytyvistä aineksista kasattua, sitten käydään yhdessä metsässä poimimassa raaka-aineita ja lopuksi valmistetaan ateria yhdessä kiireettä, yksi ruokalaji kerrallaan. Pääruoan ja jälkiruoan välissä lämmitetään sauna ja uidaan. Ja sitten taas vähän syödään lisää.

Tämmöinen menu me saatiin aikaiseksi:

mustikka-nektariini-vuohenjuustosalaatti 

ja sitruunavinegretti

savupekoni-kanttarellipasta

lakritsijuustokakkua ja vadelmia

Koska pääruokana oli pastaa, halusin alkupalaksi salaatin. Kaapista löytyi vuohenjuustoa, jonka kanssa tykkään kesäisin syödä mansikoita. Koska mansikoita ei kaapissa ollut, ajattelin että kaipa sen kanssa voisi mustikatkin käydä. Mustikat taasen käyvät hyvin yhteen nektariinien kanssa, joten ne pääsivät salaattiin myös mukaan. Grillatut nektariinit toimivat jälkiruokapuolella hyvin, joten grillasimme salaatin nektariinit myös. Se oli virhe, koska ne olivat jo niin kypsiä etteivät olisi tarvinneet grillauksen tuomaa kypsytystä ja pehmennystä - meinasi mennä nektariinimuussiksi koko homma. Muutenkin kylmän raikkaat nektariinit olisivat toimineet luultavasti paremmin salaatissa kuin lämpimän savuiset löllöt hedelmät. No, ensi kerralla grillaan nektariinien sijaan vuohenjuustot! 

Salaatissa oli lisäksi paahdettuja cashew-pähkinöitä ja kastikkeena sitruunavinegretti, johon sekoitin yhden sitruunan mehun ja kuoren lisäksi pari ruokalusikallista oliiviöljyä, teelusikallisen hunajaa ja suolaa ja pippuria. Kirpeä vinegretti teki makean täyteläiselle salaatille hyvää ja sai etenkin mustikat maistumaan herkullisilta.

Pääruokana oli kantarellipastaa, jota on pakkopakko saada ainakin kerran joka kesä. Sen ohje löytyy täältä. Koska päivän kanttarellisaaliimme oli vain noin puolen litran luokkaa, keksimme jatkaa pastaa pekonilla. Mitäpä tilannetta ei pekonipaketti pelastaisi! 

Halusin saada pastaan vähän uutta twistiä, ja siksi päätimmekin savustaa pekonit ennen niiden paistamista. Weberin savustussukkulan (mountain cooker vai mikä se nyt oli) virittäminen parin pekonisiivun savustamiseksi tuntui työläältä, joten savustimme peksut ihan normipuugrillissä. Tuomo viritteli grilliritilän päälle pari tulitiiltä, asetteli pekonit folion päälle ja nosti folion tiilien päälle. Sitten hän heitti hiillokseen muutaman savustuspelletin ja laittoi päälle savustussukkulan kannen.

Lämpötila nousi kannen lämpömittarin mukaan noin 80 asteeseen, joten mitenkään rapsakoiksi pekonit eivät tässä "savustuspöntössä" kypsyneet. Siksipä ne heitettiin vielä paistumaan pannulle sienien joukkoon ennen sipuleiden lisäämistä. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Pekoneista tuli todella hyviä ja savun maku oli mukavan hillitty mutta selvästi havaittavissa! Lempparipastamme nousi tämän lisäyksen myötä ihan uudelle tasolle!

Jälkiruoaksi tein meille lakritsijuustokakkua, jossa ei tosin ollut pohjaa joten en tiedä olisiko mousse parempi määritelmä. Sekoitin keskenään 2dl kermaa vaahdotettuna, 200g tuorejuustoa, 3rkl sokeria ja 2tl lakritsijauhetta ja lisäsin joukkoon vesitilkkaan liuotetut kaksi liivatelehteä. Moussesta tuli tällä tavalla melko jämäkkä, ja lasista tarjoiltuna yksi liivate olisi riittänyt. Jos olisin tehnyt "kakun" vuokaan niin kaksi liivatelehteä olisi ollut juuri passeli määrä.

Lakukakun kaverina tarjoiltiin tuoreita vadelmia, joita meillä kasvaa mökkitien varrella. Tuhti ja erittäin lakritsinen kakku olisi saattanut kaivata kaverikseen vielä jotain kirpeämpää ja kastikemaisempaa lisuketta, kuten vadelmamelbaa. Kummasti koko valtava annos kuitenkin lasista katosi.

Kesäinen grillimenu

Täällä on taas otettu ilo irti lämmöstä ja auringosta ja grillattu niin että meinaa napa ratketa. Tämmöstä oli tänään ohjelmassa:

Kesäinen grillimenu

Valkosipuli-parmesaani-nyhtöleipää grillissä

mansikka-pistaasi-brie salaatti 

ja lakritsi-balsamicosiirappia

grillattua entrecotea, grillattua varhaiskaalta 

ja grillattua parsaa ilmakuivattuun kinkkuun käärittynä

sitruuna-lakritsi semifreddo, pistaasia 

ja vadelmamelbaa

Alkupalan tavoitteena oli yrittää jatkaa vappubrunssin juustojen tuhoamista, ja aika hyvänkokoinen köntsä brietä me saatiinkin tähän salaattiin ujutettua. Brien lisäksi salaatissa oli kurkkua, tomaattia, hunajamelonia, mansikoita, kevätsipulia ja pistaasipähkinämurskaa. Salaatin kastikkeeksi sekoitin tilkan lakritsikastiketta balsamicoviinietikkaan. Oli aika jännä, ja sopi hyvin etenkin mansikan ja brien kanssa. 

Salaatin kanssa syötiin savustuspömpelissä (ilman savustuslastuja) valmistunut nyhtöleipä, joka on kyllä ihan ykköstapa tuhota vähän kuivahtanut vaalea leipä. Tein leipään ristikon (ei pohjaan saakka) ja ujutin väleihin valkosipulilla maustettua voita (3 kynttä, 50g voita) ja pari desiä parmesaaniraastetta. Sitten vaan foliossa uuniin (175 astetta, 20-30 min) ja eiku syömään. Voitteko kuvitella, me syötiin tuo koko leipä kahdestaan. Niin hyvää se oli.

Pääruokana syötiin grillattua entrecotea, valkokaalta ja parsaa. Sekä entrecote että lohkottu kaali öljyttiin ja maustettiin suolalla ja pippurilla, ja ei kun grilliin! Parsojen ympärille kiepsautettiin ennen grillausta siivut ilmakuivattua kinkkua, jotka kypsyvät grillissä ihanan rapsakoiksi, pitävät parsat mehevinä ja tuovat annokseen ihanasti suolaisuutta. 

Kastiketta meillä ei ollut, mutta eipä mehevä liha sellaista tarvikaan. Kokeilin kyllä tähänkin lakritsi-balsamicoviritystäni, mutta se oli tähän käyttöön hitusen liian makeaa.

Jälkiruokana syötiin lakritsi-semifreddoa, jonka laitoin tekeytymään pakastimeen jo aamusella. Käytin tähän semifreddoon taannoin Lakritsifestareilta ostamani lakukastikkeen lisäksi lakritsijauhetta. Pulvereita oli tarjolla monenlaisia, ja valitsin niistä vähinten makean - ja eniten puhtaalta lakritsilta maistuneen version. Pulverissa onkin ihan upeita kahvin ja tupakan aromeja lakritsin lisäksi. Jos törmäät lakritsipulveriin, niin osta ihmeessä, se on tosi kätsyä leivonnassa!

Sitruuna-lakritsi semifreddo

• 2 dl kuohukermaa
• 1 muna
• 1 dl sokeria
• 100 g tuorejuustoa
• 2 rkl sitruunamehua
• n. 2 tl lakritsijauhetta (tai maun mukaan)
• lakritsikastiketta
• tarjoiluun vadelmia

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Notkista tuorejuusto sitruunamehulla ja sekoita sen joukkoon muna-sokerivaahto ja kermavaahto. Mausta seos lakritsijauheella.

Kaada seos pakastinrasiaan kerroksittain lakritsikastikkeen kanssa. Laita kastiketta yhteensä 2-3 väliin. Sulje kansi ja laita semifreddo pakastimeen jäätymään noin neljäksi tunniksi.

Tarjoile kiehautettujen pakastevadelmien tai tuoreiden vadelmien kera. Meidän annoksessa oli myös pistaasipähkinöitä, mutta ne tuntuivat hieman turhalta vadelma-laku-mahtimakuparin rinnalla.