Sain mieluisan kutsun bloggarimatkalle* Tukholman Lakritsifestivaaleille viime sunnuntaiksi (festareista lisää seuraavassa postauksessa). Matka taittui
uudistetulla Viking M/S Gabriellalla, joka saapui takaisin merelle kolmen viikon telakkareissulta viime perjantaina.
Viking line on tehnyt M/S Gabriellalle mittavan ja näyttävän remontin. Laivan n. 100 paremman luokan hyttiä sekä kaikki julkiset tilat on uusittu, eikä laivaa kyllä tunnistanut enää samaksi. Laivan Spa-osasto uudistuu myös, mutta se on edelleen remontin alla, joten kylpeminen jäi tällä kertaa väliin. Keskityimme sen sijaan syömiseen, ja sehän meille kyllä sopi.
Ravintolatarjonnasta löytyi Viking Buffetin lisäksi vanha tuttu á la carte ravintola Food Garden, grilliravintola Grill, mereneläviin keskittyvä Bistrotek ja maistelumenuja tarjoava fine dining -ravintola No name. Baaripuolelta löytyivät tanssiravintola, pubi ja oma suosikkimme Wine bar, joka kylläkin jäi ainoaksi baariksi jossa pistäydyimme aperitiivilla.
Tykkäsin itse ravintoloiden uudistetusta sisustuksesta aivan valtavasti. Skandinaavinen, raikas ja valoisa tyyli yhdistettunä ripaukseen bling bling -luksusta uppoaa meikäläiseen kuin veitsi voihin. Kun taustalla vilkkuu vielä kaikkialla sinisenä kimmeltävä meri niin kyllä sitä melkein jo herkistyy kotimaamme kauneudesta. Tällaisia risteilyaluksia kehtaa suositella jo ulkomaanvieraillekin!
Yöt nukuimme mukavasti uusitussa Comfort-tason hytissä. Matkaseuranani oli anoppini ja 1-vuotias tyttäreni, joten ilahduimme suunnattomasti hytistä löytyneestä parivuoteesta, johon tyttäremme kanssa mahduimme hyvin nukkumaan. Anoppi sen sijaan pääsi testaamaan hytin kerrossängyn.
Neiti 1v. otti hytistä kyllä kaiken riemun irti. Pehmeällä sängyllä oli mukava temuta ja lattialla riitti tilaa riekkua vaikka meillä oli vaunutkin mukana (jotka muuten mahtuivat ongelmitta hytin ovesta sisään).
Myös uni maittoi neidille mainiosti laivan pienessä tärinässä. Itsekin nukuin hyvin, joskin heräsin tasaisin väliajoin käytävillä remuavan juhlakansan ääniin. Tässäpä olisikin lähes ainoa parannustarve laivayhtiöille: hyttien ja hyttikäytävien rauhoittaminen yöajaksi. Hyttiosaston seinältä löytyi kyllä vieno toive olla hiljaa hyttiosastolla, koska jotkut ihmiset yrittävät nukkua hytissä öisin, mutta humalainen suomalaislaivaturisti tarvisi tähän varmaankin vähän järeämmän muistutuksen. Ehkä joku (painava) ovi hyttikäytävälle, joka avautuisi vain hyttiavaimella, ja jossa olisi kissan kokoisilla kirjaimilla joku TURPA KIINNI KÄYTÄVÄLLÄ, TÄÄLLÄ NUKUTAAN! -kyltti siinä ovessa, voisi toimia? Ehkä siinä avainta kaivaessa ja ovea avatessa sekin iloinen juhlija ehtisi sen verran tuijottaa tuota komentoa, että ymmärtäisi hipsiä hyttiinsä äänettä.
Ensimmäisenä iltana pääsimme illallistamaan Buffet ravintolaan. Buffetin valikoimaa on hieman kavennettu ja samalla laatua pyritty parantamaan. Kaikki mitä söin olikin oikein hyvää, jopa lämpimät ruoat, jotka tuppaavat buffeteissa ontumaan. Suurinta herkkua itselleni oli paikan päällä leikattu paahtopaisti punaviinikastikkeella.
Sen sijaan buffetin viinitarjonta on kyllä edelleen heikko ja jäinkin pohtimaan, että mitä sille kannattaisi tehdä. En tiedä auttaisiko asiaan paremmat lasit? Huonot viinilasit kun voivat tehdä kohtalaisesta viinistä huonon. Toisaalta hyväkään lasi ei pelasta ihan älyttömän huonoa viiniä. Ymmärrän tietysti ettei tuohon hintaan voi laittaa tarjolle kovin arvokasta viiniä. Olisi kuitenkin mukavaa jos edes rahalla voisi ostaa pulloviiniä (ja paremmat lasit), koska nyt ruoat tuli syötyä lähestulkoon ilman ruokajuomaa. Siinä tapauksessa tietty pitäisi olla tarjolla myös hinta ilman juomia. Tässäpä siis toinen uudistusvinkki Viikkarille!
Aamiaista söimme molempina aamuina Food Gardenissa. Tarjonta oli oikein laaja ja hyvä, ja sen kruunasi kuohuviini. Olisin myös halunnut tilata yhden aurinkoisen aamun Tukholman saaristossa, mutta sellaista meille ei valitettavasti voitu järjestää.
Varsinaisten illallisten lisäksi pääsimme tutustumaan No name ja Bistrotek -ravintoloiden tarjontaan pienten maistiaisten muodossa. Itse ihastuin etenkin No name -ravintolan annoksiin, ja jos menisin laivalle uudestaan niin suuntaisin sinne illalliselle ehdottomasti.
Toisena päivänä söimme kolmen ruokalajin illallisen Food Gardenissa. Tai minä söin vain yhden ja puolen ruokalajin illallisen, koska neiti 1v. ei tahtonut jaksaa istua rauhassa pitkän kaavan mukaista illallista. No, en minäkään jaksaisi istua jos olisin juuri oppinut kävelemään.
Ravintolan tarjoilijat ja kanssasyöjät suhtautuivat ihailtavan pitkäpinnaisesti juoksentelevaan taaperoon, mutta siinä vaiheessa kun vauhti kiihtyi niin kovaksi että en pystynyt ollenkaan syömään omaa ruokaani, päätin että on parempi lopettaa piinaamasta kaikkia ja lähteä hyttiin. Onneksi anoppi jäi nauttimaan jälkkäristä, jotta minäkin pääsin näkemään mitä olisi ollut tarjolla.
Food gardenin ruoat olivat kaikki herkullisia ja kauniita kuin pienet taideteokset. Kokin tervehdyksenä nautimme fenkolipannacottaa, alkuruokana oli uudistettu 'toast skagen', pääruokana oli karitsanpotkaa ja jälkkärinä raparperia.
Laivamatka oli erittäin onnistunut ja anoppikin totesi, että kyllä hän tällaiselle laivalle voisi toistekin tulla. Appiukko kun on häntä yrittänyt pitkään houkutella Tukholman risteilylle. Itse olen ihan samalla linjalla. Minusta on mahtavaa, että laivan ravintolatarjonta on noin kattavaa ja kaikille löytyy varmasti sopiva paikka risteilyn molemmille illoille. Lisäksi laiva on kyllä lapsiperheelle todella vaivaton matkustustapa kun kaikki tavarat voi jättää hyttiin ja taaperoinen voi temmeltää joka paikassa vaikka sukkasiltaan (ainakin nyt kun pinnat on juuri uusittu). Isommille lapsille löytyy laivalta myös kaikenlaista ohjelmaa, jota me emme vielä tämän natiaisen kanssa kokeneet tarpeelliseksi testata. Täytynee lähteä takaisin risteilemään jahka laivan Spa-puoli avautuu!
* Matkan, ruoat ja vierailun Lakritsifestareille tarjosivat Viking Line ja Lakritsifestarit