Kolmannessa virtuaaliviinikerhoillassa matkataan Italiaan. Kävimme pari vuotta sitten Italian Apuliassa (Puglia) häämatkalla, ja tykkäsin siellä kovasti paikallisista viineistä. Mihinpä nyt ei Italiassa ihastuisi! Olen aina silloin tällöin ostanut puglialaista viiniä Alkosta, ja ajattelin että nyt olisi korkea aika tehdä näiden viinien, tarkemmin ottaen primitivo-rypäleestä tuottetujen viinien, kanssa syvempää tuttavuutta.
Homma menee siis näin! Alla on kerrottu tietoa Apulian viineistä ja primitivo-rypäleestä ja sen jälkeen on esitelty neljä itsevaltaisesti päättämääni maisteluviiniä - kolme ns. perusmaisteluviiniä ja yksi bonusviini. Teille jää tehtäväksi tutustua tähän infopakettiin ja hankkia koteihinne viinit ennen perjantaita 29.4.2016. Silloin, kello 19:00, kokoonnumme Puistolan bistron Facebook-sivuilta löytyvään tapahtumaan maistelemaan viinejä yhdessä virtuaalisesti.
Lämpimästi tervetuloa!
Apulian viinit
Italian viineistä puhuttaessa tulee ensimmäiseksi mieleen Toscanan Brunello, Vino nobile, Chianti ja Pohjois-Italian Amarone ja Barolo. Siksi ainakin itselleni olikin yllätys, että Etelä-Italian Sisilia ja Apulia ovat kärkialueet viinintuotannossa volyymillä mitattuna. Apuliassa on yli 85000 hehtaaria viini-istutuksia, mikä on melkein kahdeksasosa koko Italian viini-istutuksista. Valitettavasti ei tarvitse olla kovinkaan nokkela Sherlock, että ymmärtää yskän suuren volyymin ja sen välillä ettei juuri kukaan tiedä mitään Etelä-Italian viineistä.. Pääosa viineistä on suomeksi sanottuna… kuraa.
Vaikka Apuliaa kutsutaan Italian viinikellariksi, osuvampi nimitys olisi viinitehdas. Apuliassa sadot ovat suurempia kuin missään muualla Italiassa ja monisssa tarhoissa korjataan jopa neljä kertaa enemmän kuin lajikkeelleen tyypillisten ja laadultaan riittävän korkeatasoisten viinien yläraja. Alueen viiniteollisuutta on yritetty nostattaa viime vuosikymmenien aikana EU-tukien avulla kannustamalla viinitarhureita panostamaan laatuun ja lopettamaan heikkolaatuiset ja huonon kannattavuuden viinitilat, mutta vaikka viinin tuotantomäärät ovat laskeneet, silti vieläkin ¾ tuotannosta menee teollisuusalkoholiksi, rypälemehutiivisteeksi tai tynnyriviininä muille viinivalmistajille.
Apulian maantieteelliset ominaisuudet ovat ihanteelliset viininviljelykselle. Apuliassa on laajoja, hedelmällisiä rantatasankoja ja mielenkiintoisia, hyvin menestyviä kotimaisia lajikkeita. Kenties ominaisuudet ovatkin liian hyvät, sillä ne houkuttelevat viinien suurtuotantoon laadun kustannuksella. Vain kaksi prosenttia Apulian viineistä onkin saanut arvostetun DOC-luokituksen ja tämäkin viinimäärä jakautuu 25 alkuperänimen kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten DOC-luokiteltujen viinien määrä on niin pieni että sitä tuskin myydään tuotantoalueen ulkopuolelle. Sen sijaan Apuliassa on käytössä omat, suhteellisen sekavat mini-DOC-merkinnät, joita on useita (Copertino, Brindisi, Salice Salentino, San Severo, Alezio). Itse reissatessani Ostunin suunnassa, Salice Salentino –merkinnän viinejä hehkutettiin kovasti. Eikä suotta! Yksi tämän merkinnän saaneista pulloista löytyy myös Alkon valikoimasta, täytynee kokeilla sekin joskus.
Apulian rypäleet
Apulian laajimmalle levinnyt rypälelajike on Negroamaro, josta valmistetut viinit ovat useinmiten hyvin tummia (negro = musta), tanniinipitoisia ja hieman karvaita (=amaro), mutta samalla paahteisen hedelmäisiä. Negroamaron suosiota selittää sen sisukkuus alueen haasteita vastaan, ja se peittääkin nykyään jo neljänneksen koko Apulian viiniviljelyksen pinta-alasta.
Alueen toiseksi suosituin, ja selvästi mielenkiintoisempi rypäle on Primitivo, jonka nimi tulee siitä että se kypsyy aikaisin. Marjat ovat sinisiä ja pyöreitä, ne sisältävät paljon sokeria ja uutosaineita. Rypälettä on pitkään käytetty vain antamaan väriä, etanolia ja potkua sekoitusviineihin, mutta kiinnostus siihen on alkanut nousta viime aikoina johtuen geeniteknologiasta ja kalifornialaisesta Zinfandel-rypäleestä.
Zinfandel on punainen rypäle, jota on viljelty Kaliforniassa jo yli pari sataa vuotta. Sen alkuperä on ollut lähes koko tämän ajan hämärän peitossa, ja kalifornialaiset mielsivät sen alueen omaksi lajikkeeksi, kunnes 1970-luvulla tieteelliset menetelmät varmistivat Zinfandelin ja Primitivon samaksi lajikkeeksi. Koska molemmissa paikoissa rypälettä oltiin viljelty kuitenkin vasta pari sataa vuotta, täytyi rypäleen olla kotoisin jostain muualta kuin näistä paikoista. Mielenkiintoiset vaiheet rypäleen alkuperän etsinnästä löytyy Nautiskelija-blogista:
”Silloin maataloudesta innostunut pappi nimesi tarhoiltaan löytämänsä lajikkeen latinan kielen perusteella sanalla ’primativus’, joka tarkoittaa ensimmäisenä kypsyvää (eng. first to ripen). Tätä ennen lajikkeen paikallinen nimi erittäin todennäköisesti Zagabrese (Kroatian Zagrebin perusteella). Tämän vuoksi Primitivon alkuperän täytyi olla jossakin muualla. Katseet kääntyivät Etelä-Italian Adrianmeren kulttuurisiteiden perusteella entisen Jugoslavian alueelle. Kaupallisen kanssakäymisen ohella myös viinitieteellinen yhteydenpito helpottui entisen kommunistivaltion Jugoslavian perillisvaltioiden ja jenkkien välillä, tosin kanssakäymistä oli jo kommunistiaikana Zinfandelin/ Primitivon alkuperän selvittämisessä.”
Pari vuosikymmentä kestäneiden tutkimusten jälkeen mysteeri selvisi: Primitivo ja Zinfandel ovat samaa kantaa kroatialaisen Crljenak Kaštelanski –rypäleen kanssa. Geeniperimän selvittyä EU hyväksyi Primitivon ja Zinfandelin identtisyyden vuonna 1999 ja sittemmin italialaiset ovat ryhtyneet käyttämään Primitivon sijasta huomattavasti tunnetumpaa ja suositumpaa Zinfandel-nimeä Apulian viineissään.
Vaikka Primitivo ja Zinfandel ovat geeniperimältään samat, viini itsessään syntyy tietysti maaperän, mikroilmaston ja säilytyksen lopputuloksena. Tähän mennessä on ajateltu, että Primitivo ei pääse Apuliassa kehityksensä huipulle eikä kykene samanlaiseen eleganttiuteen ja ikääntymiskykyyn, kuin mitä Zinfandel parhaimmillaan. Tähän on kuitenkin tullut muutos ja Primitivo alkaa vihdoin saada ansaitsemaansa huomiota. Esimerkiksi jotkut Italian arvostetuimmista viinitukuista ovat alkaneet investoida Apuliaan ja todistavat sen, että alueella on hyvät laatuedellytykset.
Miltä hyvän Primitivon/Zinfandelin pitäisi maistua?
Primitivot ovat parhaimmillaan hyvin tummia, rehevän voimakkaita, mehevän hedelmäisiä, pehmeitä, ja mausteisia viinejä, pahimmillaan laimeita marjamehuja. Primitivojen ja Zinfandelien tyypillisiä aromeja ovat: kypsät metsämarjat, kuten karhunvatukka, vadelma, metsämansikka. Tammi antaa yleensä savua ja muita makuja, kuten terva, lakritsi, talli. Laadukkaimmilla viineillä on jonkin verran kypsytyspotentiaalia, mutta yleisesti ottaen ne ovat parhaimmillaan nuorena, tai niiden laatu ei merkittävästi muutu ajan myötä.
Primitivo on satoisa lajike, joka kypsyy hyvin epätasaisesti. Rypäleiden kypsyysaste vaikuttaa viinin makuun, ja köynnöksiin jätetyt rusinoituneet rypäleet ovat luontainen vaihtoehto haihduttaa rypäleistä vettä, mikä tuo viiniin aromikkuutta ja makeutta. Etelä-Italian lämpimillä alueilla kasvaneiden ja aikaisemmin kypsyneiden rypäleiden aromeissa löytyy mustaherukkaa, anista ja pippuria. Kalifornian viileämmässä ilmassa kasvaneiden ja pitempään kypsyneiden rypäleiden viineissä maistuvat punaisemmat marjat, kuten vadelma.
Maisteluviinit
Maisteluviinien valitseminen oli tällä kertaa suhteellisen suoraviivaista, sillä Alkon valikoimassa on vain 8 viiniä, joissa on käytetty Primitivo-rypälettä. Näistä neljä oli puhtaasti Primitivo-rypäleen viinejä ja valikoin näistä neljästä kolme perusmaisteluviineiksi. Bonusviiniksi halusin ottaa kutakuinkin samaa hintaluokkaa olevan kalifornialaisen Zinfandel-viinin, jotta pääsemme vertailemaan eroja Primitivon ja Zinfandelin välillä.
Viinin maahantuoja kertoo, että Feudi di San Marzanon viinitila sijaitsee Italian Apulian alueella, Tarantossa, lähellä San Marzanon kaupunkia. Feudi di San Marzanon viinit lanseerattiin vuonna 2003 ja rypäleet saadaan n. 450 viininviljelijältä.
Viini on väriltään syvän rubiininpunainen violetein vivahtein. Tuoksu on intensiivinen, mausteinen ja hedelmäinen ja siinä voi löytää rosmariinia, vaniljaa, luumua ja kirsikkaa. Maku on keskitäyteläinen, notkea pehmeä ja tasapainoinen. Viiniä ei ole kypsytetty tammessa.
Viini-lehti antaa viinille 3/5 tähteä ja arvioi viinin edulliseksi ostokseksi. Heidän luonnehdintansa viinistä on seuraava: ”Varsin tiivishenkinen, tummasävytteisen mehevä tuoksu. Siinä on mustia marjoja, kuten karhunvatukkaa ja mustaherukkaa. Täyteläinen maku toistaa tuoksun tummasävytteisen mehevyyden. Siinä on multaisuutta, makeaa mausteisuutta ja paahteisiakin vivahteita. Pehmeät tanniinit tuovat tasaiseen suutuntumaan sen tarvitsemaa ryhtiä. Kokonaisuus jättää mustia marjoja muistuttavan, hennon savuisen jälkivaikutelman.”
Viinilehti antaa myös tälle viinille täsmäruokasuosituksen, joka löytyy täältä.
Toinen maisteluviini on Alkon tilausvalikoimasta. Viinin maahantuoja kertoo, että ”viinin on tuottanut nuori moderni yritys Orion Wines. Päätavoite on tuottaa kansainvälisille markkinoille uusia, innovatiivisia ja herkullisia viinejä vaalien paikallisia rypälelajikkeita. Orion Wines yhdistää viinitalon omistajan Paolo Leon, viinimarkkinoinnin asiantuntijan Luca Pomaron ja viinintekijä Alessandro Michelonin ammattitaidan tuottaakseen mielenkiintoisia italialaisia viinejä. Viininvalmistamo sijaitsee Salentossa Apulian maakunnassa. Viinejä on valmistettu jo monen sukupolven ajan.”
Tämän viinin arvioita oli hankala löytää, mutta rakkaan
naapurimme Systembolaget kuvailee viiniä seuraavasti: "Mycket fruktig smak med
fatkaraktär, inslag av mörka körsbär, choklad, russin och smörkola. Serveras
vid 16-18°C till grillade rätter av lamm- eller nötkött, eller till lagrade
hårdostar." Eli mikäli oikein ymmärsin, hedelmällinen viini, jonka pitäisi maistua ainakin suklaalle ja rusinoille. :D
Viinin maahantuoja kertoo, että Masseria Surani sijaitsee Manduriassa, joka on Salenton viinialueella Pugliassa. Tämän alueen ovat asuttaneet kreikkalaiset jo 700 v.e.K. ja viini onkin saanut nimensä kreikkalaisen historian mukaan. Masseria Surani on kuuluisan Tommasi -viinitalon viimeisin hanke.
Viiniä on kypsytetty 10 kuukautta tammitynnyreissä ennen pullotusta ja siinä on intensiivinen, syvän rubiininpunainen väri. Tuoksussa on ripaus kirsikkaa, mansikkaa ja lakritsia. Maku on täyteläinen, hyvärakenteinen, tummaa marjaa, mausteita ja lakritsia. Ruokasuositus viinin kanssa on Paahdettu ja grillattu liha, juustot ja mausteiset keitot.
BONUSVIINI: Ravenswood Vintners Blend Zinfandel 2012
Bonusviinin valitsin maahantuojan houkuttelevan mainostekstin perusteella: ”Ravenswood on perustettu vuonna 1976 Kaliforniaan, Sonoman laaksoon. Viinitalo tunnetaan maailmalla erityisesti juuri loistavista Zinfandel-viineistään ja sitä pidetäänkin Zinfandelin viljelyn uranuurtajana. Kuten viinitalon slogan, "No wimpy wines," antaa ymmärtää, Ravenswoodin viinit ovat täynnä luonnetta ja särmää....”
Maahantuojan mukaan viini on täyteläinen ja rakenteikas, joka tuo veden kielelle. Maku on runsas eikä pyytele anteeksi runsasta mausteisuuttaan tai kypsien vadelmien, kirsikoiden ja mustikan aromeitaan. Notkeiden tanniinien siivittämänä viinillä on erittäin pitkä jälkimaku. Viiniä on kypsytetty 10 kuukautta ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 35% uusia. Viini on kuulemma lyömätön kumppani possunribseille tai runsaalle pasta-aterialle.
Mitäpä sitten syötäisiin?
Viiniä ja ruokaa yhdistävien nettisivujen mukaan Primitivon moninaisuus tekee siitä hyvän ruokaviinin. Mehukas hedelmällisyys ja muhevuus tekee siitä hyvän kumppanin täyteläisten patojen ja muiden kypsien ruokien kanssa. Koska kyseessä on italialainen viini, niin Osso bucco ei varmasti ole huono valinta. Koska vappu kolkuttaa jo ovella, tekee monen varmasti mieli jo avata grillikausi. Primitivo ja Zinfandel –viinit sopivatkin erityisen hyvin savuaromisten ja mausteisten grilliruokien kanssa. Kokeile esimerkiksi possun ribsejä tai burgereita. Jos halajat pysyä ruokapuolella Italiassa, niin en usko että kunnon laadukkaasti valmistetun italialaisen pitsan tai mausteisen pastankaan kanssa jää paha maku suuhun.
Tässä muutama potentiaalinen ohje, jotka löytyvät blogista:
LÄHTEET
http://www.finebrands.fi/italia/rypalelajikkeet
http://reseptitaivas.fi/viinikoulussa-serkukset-primitivo-ja-zinfandel/
http://www.nautiskelija.fi/Sana.aspx?id=244
https://viinisnobi.wordpress.com/2013/03/20/rypale-esittely-zinfandel/
http://www.viinimaa.fi/fi/Viinikoulu/Viinikoulu/Yleisimmat+rypaleet/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti