Marraskuun ruokahaaste: pataruoka

Tättärää! Pinkit cosmoronit valloittivat lukijat (tai ainakin kaikki sukulaiseni...) siihen malliin, että Lokakuun ruokahaasteen voittopokaali tärähti tällä kertaa tähän osoitteeseen. Kiitokset ruokahaasteen emännälle hienosta kisa-aiheesta, kanssakisaajille (Sokerivaltakuntaan onnittelut tiukalle kakkoselle) ja tietysti kaikille äänestäjille (etenkin innokkaalle kampanjapäällikolleni Hannalle =D )!

Ruokahaasteen voittajana minulla on ilo emännöidä marraskuun ruokahaastetta. Aihe ei yllä jaloudellaan edellistä lähellekään, vaan se on valittu puhtaasti itsekkäistä syistä. Viime syksynä valmistuneessa takka-leivinuunissamme jäi viime syksynä leivinuuni aivan liian vähälle käytölle, ja tänä vuonna olen päättänyt ottaa sen tehokäyttöön. Tätä tarkoitusta varten, tättärää, marraskuun ruokahaasteena on pataruoka!

Tavoitteeni on siis haalia tähän kilpailuun ruokabloggareiden mehevimmät maut sisältävät muhevimmat pataruoat, joita voin kokkailla koko piiitkän talven! Lämpimästi tervetuloa mukaan kilpailuun! 

Ruokaa ei tietenkään tarvitse välttämättä hauduttaa leivinuunissa, normi uuni käy aivan yhtä hyvin. Tai grilli! On nimittäin tullut hauduteltua karitsan potkia joskus grillissäkin...

Ruokahaasteen säännöt

Ruokahaasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt, blogin ei siis tarvitse olla ruokablogi. Osallistua voi vain yhdellä ruoalla per blogi. Jos haasteruoan resepti ei ole itse keksitty, on kohteliasta mainita ohjeen alkuperä.

Haasteeseen ilmoittautuminen tapahtuu 01.11.-24.11.2013 välisenä aikana. Myös haastepostauksen tulee olla julkaistu tuolla jaksolla. Haastepostauksen osoite (URL) ilmoitetaan kommenttina tähän kirjoitukseen.

Haasteeseen osallistuessaan bloggaaja antaa luvan myös lähetetyn linkin takaa mahdollisesti löytyvien kuvien käyttöön ja niiden koon muuttamiseen haasteruokien yhteenvedossa.

Haasteeseen määräajassa ilmoitettujen ohjeiden yhteenveto julkaistaan 25.11.2013, jolloin alkaa myös äänestys. Kisan järjestäjänä en osallistu äänestykseen enkä varsinaiseen kilpailuun.

Äänestysaika päättyy 29.11.2013 ja voittaja julkistetaan 30.11.2013. 

Marraskuun 2013 ruokahaasteen voittaja järjestää joulukuun 2013 ruokahaasteen. Voittajan tulee julkaista uusi haaste blogissaan viimeistään 5.12.2013. Jos näin ei käy, järjestelyvastuu siirtyy toiseksi tulleelle, sen jälkeen kolmanneksi sijoittuneelle ja niin edelleen.

Ps. Ruokahaasteen komeaa historiaa voi käydä ihastelemassa täällä! 

Padat porisemaan, uuni odottaa!

Viini, ruoka ja hyvä elämä

Lähdin tänään töiden jälkeen Helsingin messukeskukseen tarkastamaan, että kannattaako teidän suunnata sinne huomenna (Joo, eipä kestä!). No kannattaa! Siellä oli ihan hirveesti kaikkea kivaa ja herkullista. 

Ruokapuolella aika paljon samoja (hyviä!) tuotteita kuin Herkkujen Suomi ja Italialais-ranskalainen tori -tapahtumissa, mutta sen lisäksi vaikka ja mitä muuta. Kuten australialaisia kameliburgereita. :O No emmää sellasta maistanut. Mutta aika paljon kaikkea maistelin. Ja isot pussukat herkkuja raahasin kotiinkin asti (kuka ihme nuo kaikki juustot tuolta meidän jääkaapista syö)...

Aika paljon jo hiuko kun töistä suoraan messuille suuntasin. Ei tehnyt yhtään pahaa tämä setti siihen heti kärkeen... 

Messujen kotimaista suklaatarjontaa.

Parmesania teki mieli vaikka viime viikolla torilta ostettu köntsä on vielä kaapissa (On se sentään jo korkattu.).

Makkarat oli näillä messuilla poikkeuksellisen hyviä. Ostin! 

No ei kai kukaan voi näitä vastustaa? Ostin...

Nättiä suklaata..

Noo, snadisti nätimpiä kun mun cosmoronit..

Mun lempparijuustoakin sieltä löytyi! Tyrnihillon kanssa kuulema pitää hänet nauttia.

Fudgea söin vain silmilläni.

Täällä olisin syönyt dinnerini ellei T olisi odottanut kotona peuraburgereiden kanssa.

Tai siis täällä...

Ihan oikeasti siellä sai kameliburgereita! :P

Nää jäi vähän kismittään kun ei tullut ostettua..

Kattokaa nyt miten herkullisen näköisiä!

Messujen viinipuoli ei saa ihan samanlaista varauksetonta ihailua osakseen. Alku oli kyllä lupaava. Olin saanut juuri maistelulasin kätöseeni ja haparoivin askelin aloin hahmotella että mihin suunnata lähteä, kun minut houkutteltiinkin jo maistamaan italialaista Colonnara-tilan kuohuviiniä. Hyvää sellaista! Heti ostan pullon kun Alkoon menen. Olin myyty!

Ystävällinen vastaanotto nostatti fiilistä, mutta valitettavasti samanlaista palvelua en saanut enää muilla pisteillä. Olisi varmaan pitänyt pysytellä yhden viinitalon tiskeillä, koska maahantuojien tiskeillä asiointi oli samaa luokkaa kuin missä tahansa peruspubissa. Tilaat jotain viiniä, se kaadetaan ja rahastetaan, ja se oli sitten siinä. (Sama fiilis oli muuten myös Taste of Helsingissä.) 

Hirveästi ei tee itsekään mieli alkaa kyselemään kun myyjä vaikuttaa niin kiireiseltä ja etäiseltä. Eikä se kiirekään ole oikeasti este markkinointiin jos on itsekin innostunut tuotteistaan. Sen sain todeta viime viikonloppuna OlutExpossa, kun Brewdogin myyjä pyysi kaikki (pitkässä) jonossa olleet asiakkaat lähemmäs ja esitteli kerralla kaikille koko tarjolla olevan olutkavalkaadin. Intohimolla. Sitä jäin kaipaamaan.

No, ehkä mä vain osuin huonoille tiskeille. Kävin vaan kahdella maahantuojatiskillä mutta sain jo niistä tarpeekseni... Ja okei, ei sekään pahaa tekisi jos lasit olisi kunnollisia ja viinien tarjoilulämpötilat kohdallaan. Ja istumapaikkoja, joissa olisi vaikka vähän leipäpaloja tms.. Ehkä se olin vaan mää jolle ei ihan riittänyt sellainen perjantai-illan etkopaikkameininki.

Viinimessujen puolella oli silti yksi maininnan arvoinen helmi. Nimittäin Riedelin lasi-tasting. Itsehän olen vannonut Riedelin viinilasien nimeen niin kauan kuin olen viiniä juonut (tajusin joskus 10 vuotta sitten että punaviini on hyvää kun sain juoda sitä Riedelin lasista), mutta olen silti pitänyt eri rypälelajikkeille suunnattuja laseja vähän höpöhöpönä. Olen ajatellut että juju on lähinnä ohuessa lasissa ja isossa maljassa.

Yhdellä juomalipukkeella (2,5€) pääsi mukaan Decanterin maisteluun, jossa testattiin, miltä maistuu hapokas ja hedelmäinen Sauvignon blanc Riedelin valkoviinilasista verrattuna paksulasiseen perusvinkkulasiin ja kuinka muheva Bordeauxin punaviini muuttuu kun sitä juo sille tarkoitetusta Riedelistä vs. Riedelin valkoviinilasista. 

Erot olivat aivan järkyttävän hämmästyttävän suuria. Valkoviini maistui Riedelin lasista hienostuneelta, raikkaalta, hedelmäiseltä, ihanalta (Tota valkkaria täytyy saada lisää!). Halpislasissa se maistui sille valkkarille mitä saa aina olutbaareista... Bourdeaux taas maistui sille tarkoitetussa lasissaan tanniiniselta, pehmeältä, maanläheiseltä, täyteläiseltä, mutta valkoviinilasista juotuna se maistui kirpeältä marjamehulta. Hämmentävää. 

Sattumoisin meidän kaapeista löytyy juurikin nuo maisteluissa käytetyt Bourdeaux- ja Savingon blanc -lasit. Jos ja kun nyt en halua ostaa ihan joka rypäleelle omaa lasia, niin noita kahta voisi kuulema täydentää Pinot noir laseilla. Pinot noir on sattumoisin mun lempirypäle, joten saatanpa alkaa raivata kaappeihin tilaa... (en tiedä vielä miten se on mahdollista).

Tääkin ois ollut kiva!

Decanterin hienot istuimet!

Nopsasti loppuun vielä kirjamessuista. Kävin tekemässä siellä pikaisen puolen tunnin pyörähdyksen keittokirjatarjouksia katsastamassa. Hirveän vaikeaa oli niitä löytää! Isoimmilla kustantajilla oli jokunen keittokirja tarjouksessa, siinä kaikki (no myönnettäköön että kierrokseni oli tosiaan nopea). Mutta why, oh why, ruokapuolelle ei ollut sijoitettu yhtä tiskiä, joka myy kaikkien kustantajien keittokirjoja? En ummarra. Ja missä olivat suomen ruokalehdet, minä löysin vain Viini-lehden tiskin. Tilasin. :) 

Sellainen reissu! Menkäähän te sinne sitten huomenna kun mä en pääse!

Maissitacot nyhtöpossulla ja salsakimara

Meillä innostuttiin meksikolaisesta ruoasta parisen vuotta sitten, kun siskon tuparitarjoiluja varten tuli kokeiltua Jane Miltonin "Meksikolainen keittiö" lähes kannesta kanteen. Monen monituisten kokeilujen jälkeen meidän vakkarimeksikolaissetiksi alkoi muodostua seuraavanlainen kokoonpano: maissitacot nyhtöpossulla guacamolen, ranskankerman, tomaatti- ja ananassalsan sekä juustoisen maissin kera. Myös mustapapusalsa vierailee silloin tällöin tässä kattauksessa.

 Vaikka tätä settiä on meillä syöty jo vaikka missä ja kenen kanssa, ei näitä koskaan ole tullut postattua. Johtunneeko siitä että nämä "meksikolaisfiestat" tulee aina vietettyä niin rennoissa merkeissä ja hyvässä seurassa ettei silloin jaksa miettiä blogia ja kuvaamista. No, tässä nää nyt sitten kuitenkin olis, olkaapa hyvät! 

Idea possutacoihin on varastettu Patronasta. Siellä tacojen kanssa tarjottiin hyvin simppelisti maustettua possua, punasipulisilppua, korianteria ja juustoraastetta. Juusto on meksikolaista pehmeää kermajuustoa, mutta sitä ei saa Suomesta mistään. Olen käyttänyt sen tilalla cheddaria, ja hyvin toimii sekin. Tacojen mukana tarjotaan limelohkoja, ja lihan päälle puristettu limemehu onkin yksi annoksen yksi tärkeimmistä asioista. Se tuo annokseen ihanaa raikkautta, joten älä jätä sitä pois. Toinen tärkeä asia on korianteri. Laita sitä näihin vaikket muuten tykkäisikään. Usko pois. 

Possutacot tarjoillaan Patronassa kolmen eri salsan kanssa. Salsat ovat tosin enemmänkin kastiketyyppisiä, toisin kuin nämä minun tekemät. Yhteen tacoon ei kannata ahnehtia kerrallaan kuin yhtä salsaa. Maut pysyy selkeinä, eikä sinne pikkutortillaan oikein enempää kerralla mahtuisikaan (usko pois, kokeiltu on). Salsoja jää tietysti reilusti yli, mutta loput voi syödä sitten myöhemmin illalla vaikka nachojen kanssa... 

Maissitacot possunlihatäytteellä

• n.350-400g kassleria per ruokailija
• suolaa

tarjoiluun

• punasipulia hienonnettuna
• tuoretta korianteria hienonnettuna
• raastettua cheddaria
• limelohkoja
• erilaisia salsoja (ja ranskankermaa)

Lämmitä uuni 200 asteiseksi. Leikkaa liha muutamaan osaan (n. 500g paloiksi) ja paista pinnat kiinni kuumalla pannulla öljyssä tai voissa. Pyörittele palat suolassa ja laita ne uunipataan (kantta ei tarvita). 

Laita pata uuniin, ja anna lihan paahtua 10 minuuttia. Käännä sitten uunin lämpötila matalemmalle (100-150 astetta riippuen kuinka kiire sinulla on päästä syömään) ja hauduta liha ylikypsäksi niin että se hajoaa helposti kun haarukalla kokeilee (5-8h riippuen uunin lämpötilasta).

Ota liha uunista ja revi liha pieniksi palasiksi kahdella haarukalla. Voit poistaa sulamattomat rasvat mikäli sellaista on. Sekoittele lihaa uunipadassa niin että lihasta irronnut neste maustaa lihan. Lisää tarvittaessa suolaa.

Tarjoile liha maissitortillojen päällä. Ripottele päälle pilkottua punasipulia, korianteria ja cheddar-raastetta. Purista päälle limemehua ja kruunaa annos valitsemallasi salsalla.

Maissitortillat

n. 15 kpl

• 5 dl meksikolaista masa harinaa 
• ripaus suolaa
• n. 4 dl vettä 

Huom!  Tavallinen maissijauho ei käy. Jos et löydä meksikolaista masa harinaa niin tee vehnätortilloja. Masa harinaa myy ainakin Vii Voan Hakaniemessä.  

Mittaa maissijauhot, suola ja vesi kulhoon ja sekoita pehmeäksi taikinaksi. Peitä kulho muovikelmulla ja anna taikinan seistä huoneenlämmössä 1 tunti. Pyörittele taikinasta ison lihapullan kokoisia palloja. Pidä pallot muovin alla etteivät ne kuivu. 

Jos et omista tortillapuristinta, laita pallo kahden muovin  (esim. rikottu pakastinpussi) tai voipaperin väliin  ja paina pallo litteäksi esim. käyttämällä kattilaa, lautasta tai muuta tasapohjaista esinettä. Tee tortilloista niin ohuita kuin pystyt.

Lämmitä paistinpannu kuumaksi, ota tortilla pois muoveista ja kiepsauta se pannulle. Paista noin minuutin ajan tai kunnes tortillan alapinta kupruilee ja alkaa ruskistua. Käännä tortilla lastan avulla ja paista vielä hetki. Pidä tortillat lämpimänä liinan alla sillä aikaa kun paistat samaan tapaan loput tortillat.

Tomaattisalsa

• 3 prk kokonaisia säilyketomaatteja valutettuna
• 1 pieni sipuli silputtuna
• 3 valkosipulin kynttä puristettuna
• 1 jalapeño, siemenet poistettu, kuutioitu
• puolikkaan limen mehu
• kourallinen tuoretta korianteria silputtuna
• hyppysellinen suolaa
• hyppysellinen sokeria
• ½ rkl jauhettua kuminaa
• ½ rkl cayennepippuria
• mustapippuria

Pyöräytä ainekset tehosekoittimessa melkein sileäksi. Anna maustua seuraavaan päivään. Tarkista maku ennen tarjoilua.

Ananas-habanerosalsa

• 2.5 dl tuoretta ananasta, pieneksi kuutioitu
• 2.5 dl tuoretta mangoa, pieniksi kuutioitu
• 1 kiivi, kuutioitu
• 0,5-1 habanero, kuutioitu, siemenet poistettu
• 2 kevätsipulia, ohueksi suikaloitua
• 1 limen mehu
• (1 tl tuoretta korianteria, silputtu)
• suolaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna maustua 1/2 -2h. Tarkista maku ennen tarjoilua.

Guacamole

• 2 kunnolla kypsää avocadoa
• 1/2 punasipuli hienonnettuna
• ½-1 tuore chili siemenet poistettuna ja hienonnettuna
• 2 rkl tuoretta korianteria hienonnettuna
• 1 rkl tuoretta limenmehua
• 1/2 tl suolaa
• mustapippuria

Murskaa avocado haarukalla, ja sekoita kaikki ainekset. Anna maustua jääkaapissa tunteroinen. Tarkista maku ennen tarjoilua. Voit lisätä guacamolen joukkoon ennen tarjoilua pieniksi kuutioidun puolikkaan tomaatin. Itse olen viime aikoina tehnyt guacamolen ilman tomaattia (jotkut lisäävät siihen myös ranskankermaa), koska en halua lisätä joukkoon mitään mikä laimentaa avokadon makua.    

Juustoinen maissi

• 400 g pakastettua maissia
• nokare voita
• 1 pieni sipuli hienoksi pilkottuna
• kourallinen valutettuja säilykejalapenon viipaleita hienoksi pilkottuna
• 100 g täysrasvaista tuorejuustoa
• 1-2 dl vastaraastettua parmesaania sekä lastuja koristeluun
• suolaa ja rouhittua mustapippuria

Sulata voi paistinpannussa, lisää sipuli ja paista 5 minuuttia välillä sekoittaen, kunnes sipuli on pehmeää ja läpikuultavaa. Lisää maissit ja paista vielä 5 minuuttia, niin että maissi pehmenee. Sekoita jalapenot maissin joukkoon.

Sekoita mukaan tuorejuusto ja parmesaaniraaste. Pidä pannua miedolla lämmöllä niin kauan, että molemmat juustot ovat sulaneet. Mausta seos suolalla ja pippurilla, kumoa lämmitettyyn tarjoiluastiaan ja ripottele päällä parmesaanilastuja.

Cosmopolitan macaronit

Andalusian auringossa -ruokablogin emännöimän kuukauden ruokahaasteen aiheena on "Think pink!". Haasteen aihe muistuttelee meitä tärkeästä aiheesta, rintasyövästä. Jos haluat osallistua ruokabloggareiden keräykseen Syöpäsäätiölle, niin käypä täällä. Keräys on voimassa lokakuun loppuun.

Sitten itse kisaan. Itselleni pinkistä tulee ensimmäisenä mieleen suosikkidrinkkini - cosmopolitan. Ihan pelkällä cosmolla en viitsinyt lähteä kisaamaan (enkä tiedä kelpaavatko siihen juomat ylipäätään), joten tuunasin cosmon macaronin muotoon.

Macaronien sisältä löytyy karpalohilloa ja Cointreaulla täräytettyä lime curdia. Niin ovat söpösiä (vaikken ehkä ihan vielä ensi vuoden Koko Suomi leipoo -kauteen taida ilmoittautua)! Kuvan juoma on hämäystä - lasista ei löydy cosmopolitania, vaan pelkkää karpalomehua. Vaikka cosmo herkkua onkin, niin ei sitä näin sunnuntaina oikein tehnyt mieli...  

Pomminvarma macaron-kuorien ohje on tempaistu Jauhot suussa -blogista.

Macaronit ranskalaisella marengilla

• 90g valkuaista (vanhennutettu 1 vrk huoneenlämmössä)
• 30g hienoa sokeria
• 200g tomusokeria
• 110g mantelijauhoa
• punaista elintarvikeväriä
• väliin: karpalohilloa ja lime curdia

Mittaa siivilöity mantelijauho ja tomusokeri kulhoon ja siirrä odottamaan.

Vatkaa valkuaisia ja kun ne alkavat muodostaa kevyttä vaahtoa, lisää hieno sokeri vähän kerrallaan ja vatkaa vaahto kiiltäväksi marengiksi (varo kuitenkin ylivatkaamista). 

Sekoita tomusokeri-mantelijauhoseos vaahtoon käännellen ensi nopeasti ja sitten tahtia hidastaen. Lisää mahdollinen väri puolessa välissä kääntelyä. (Seoksen pitäisi olla sopivaa kun vedät veitsellä viillon taikinaan ja 10 sekunnissa kuvio häviää ja taikinan pinta tasaantuu. Mikäli taikina tuntuu vielä liian paksulta, kääntele sitä pari kertaa ja kokeile uudestaan.)

Siirrä taikina pursotinpussiin ja pursota leivinpaperilla peitetylle pellille haluamasi kokoisia taikinaympyröitä (esim. n. 3 cm halkaisijaltaan). Pursotettuasi pellillisen kopauta peltiä kevyesti muutaman kerran pöytäpintaa vasten.

Anna taikinan levätä 30-60 min ennen paistamista. Paista 150°C:ssa n. 18 min. Jäähdytä kuoret täysin ennen täyttämistä.

Lime curd -tahna

• 1-2 limeä (riippuen kuinka mehukkaita ovat)
• (loraus Cointreauta)
• 2 dl tomusokeria
• 1 muna
• 35g voita

Pese limet, raasta niiden kuori ja purista mehu. Laita limen kuoret ja mehu, tomusokeri ja muna kattilaan ja sekoita. Lorauta halutessasi joukkoon tilkka Cointreauta. Lämmitä seosta varovasti kunnes se sakenee (varo ettet tee munakokkelia..).

Leikkaa voi pieniksi kuutioiksi ja lisää se seokseen. Sekoita tasaiseksi. Säilytä lime curd tiiviissä purkissa jääkaapissa. 

Lokakuun ruokahaasteen äänestys alkaa 24.10.2013 Andalusian auringossa -blogissa. Muista käydä äänestämässä! Äläkä unohda sitä keräystä!

Ranskalais-italialainen pientuottajien herkkutori

Kampin Narinkkatorilla on tarjolla sunnuntaihin saakka ranskalaisia ja italialaisia herkkuja. Kävin tänään koppaamassa sieltä viikonlopuksi juustot, ja vaikka torille olisi mahtunut kojuja vielä toinen mokoma, niin olisi sieltä voinut ostaa paljon muutakin (mm. salamia, sinappia, hunajaa, leivonnaisia, mausteita ja suklaata). Ihana piristys arki-iltaan, lisää tällaisia tapahtumia kiitos! 

Käykääpä kurkkaamassa!