Suppilovahvero-sinihomejuustokeitto

Tein eilen lopuista sienistä keittoa. Vaikka nimesin tuotoksen suppiskeitoksi, niin totuuden nimessä kerrottakoon että sekaan meni myös reilu kourallinen kantarelleja. Ei se varmaan oo niin justiinsa.

Lisäsin soppaan kaikki ainekset, mistä kuvittelisin hyvän sienikeiton syntyvän - eli sipulia, valkosipulia, tuorejuustoa ja kermaa - mutta valitettavasti keitto maistui mauttomalta litkulta. Sitten muistin jääkaapin perälle hylättynä lojumaan jääneen palan Peltolan blueta, ja hävikkiviikon hengessä heitin se keiton sekaan uiskentelemaan. 

Niinpä sitten kävikin, että kuivahtanut homejuuston kanttura muokkasi sienikeiton silkkisen täyteläiseksi ja pisti maut heti kerralla balanssiin. Sen koommin ei tässä valtakunnassa tulla näkemään suppiskeittoa ilman sinihomejuustonokaretta. Sen pituinen se.

Suppilovahvero-sinihomejuustokeitto

• 1-2 l suppiksia 
• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• tilkka rypsiöljyä
• 1 tl timjamia, lipstikkaa, suolaa ja mustapippuria kutakin
• 5 dl vettä
• 1 prk Creme bonjour kantarelli-tuorejuustoa
• 1 dl kuohukermaa
• 50g sinihomejuustoa

Paista pekonit. Lado pekonisiivut uuninpellille leivinpaperin päälle ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes pekonit ovat tummia ja rapeita.

Valmista keitto. Kuori ja pilko sipulit ja kuullota niitä sienien kanssa öljyssä muutama minuutti. Lisää vesi ja mausteet ja kiehauta. Anna keiton porista hiljallee ja tekeytyä kymmenisen minuuttia. 

Soseuta, lisää juustot ja kerma. Maista ja lisää tarvittaessa mausteita. Tarjoile heti pinnalle murustetun pekonin kanssa.

Meksikolainen mustapapu-kanakeitto

Mainiossa Ripaus tryffeliä -blogissa emännöidään tässä kuussa Kuukauden ruokahaastetta, jonka aiheena on sadonkorjuu. Koska tomaatit ja omenat tuli jo syötyä, päätin että meikäläinen nostaa jalustalle Aji Christal -chilin, joka on heikosta kesästä huolimatta kasvanut komeisiin mittoihin ja pukannut hedelmän jos toisenkin. Sisätiloissa tosin...

Sorrun chilin kasvatuksessa aina siihen, että siemeniä tilatessa tilaan tusinan lajikkeita kun en osaa päättää mitä haluaisin. Sitten laitan jokaista lajiketta itämään ihan liikaa ja lopulta mulla on talo täynnä chilin taimia. Sitten käy vielä aina niin että hienot lajikenimeämisjärjestelmäni kusevat ja lopulta mulla on talo täynnä taimia mistä ei ole mitään käsitystä että kuka on kukin. Loppukesästä olen niin kyllästynyt työlääseen chiliviljelmääni etten viitsi hoitaa niitä loppuun.

Tänä vuonna kaikki oli toisin, koska tiesin että mulla on kesällä kasvatettavana yksi pieni ihmisen taimi. Ei chileä. Tai no jos kuitenkin yksi! Se yksi löytyi kevään puutarhamessuilta Poppamiehen tiskiltä ja onkin osoittautunut oikein hyväksi yksilöksi, kuten yllä mainitsin. Nyt kun chilejä on vain yksi eikä koko pihallista, niin sen voisi koittaa saada pysymään hengissä ensi kesäänkin saakka. Jee!

Chilistä korjasin tänään satoa yhden hedelmän verran, ja se sai kunnian maustaa herkullista meksikolaista mustapapu-kanakeittoa, jolla osallistun syyskuun Ruokahaasteeseen. Rehellisyyden nimissä mainittakoon, että olen postannut tämän keiton ohjeen eri nimellä joskus blogini alkuaikoina, mutta koska se on niiiiiiiin ässä keitto, on sen aika nousta takaisin tapetille vähän houkuttelevampien kuvien kera. Ja onhan resepti tietysti hieman parantunut vuosien varrella.

Meksikolainen mustapapu-kanakeitto

• 1 pkt broilerin fileitä
• rypsiöljyä 
• 1 sipuli
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 prk tomaattimurskaa
• 1 prk mustapapuja
• 1 prk maissia
• tuoretta chiliä / jauhettua chiliä / kourallinen säilykejalapenoja
• 1 l kanalientä
• 1 tl juustokuminaa
• 1 tl jauhettua korianteria
• 1 tl fariinisokeria
• suolaa, pippuria
• 1/2 limen mehu
• tarjoiluun: limelohkoja, raastettua cheddaria, nachoja, korianteria

Paloittele kana ja paista lähes kypsäksi pannulla. Lisää silputut sipulit pannulle loppuvaiheessa ja kuullota muutama minuutti.

Lisää kattolaan kanaliemi, tomaattimurska, mustapavut, maissi ja chili. En anna määrää koska se riippuu niin paljon chilin tulisuudesta. Maista! Kiehauta keitto ja surrauta se sitten sileäksi sauvasekoittimella. Mausta juustokuminalla, jauhetulla korianterilla, suolalla, pippurilla ja fariinisokerilla. Lisää joukkoon kana-sipuliseos ja anna maustua parikymmentä minuuttia. 

Lisää lopuksi limenmehu ja tarkista kaipaako keitto muita mausteita. Tarjoa keiton kanssa limeä, raastettua cheddaria, maissilastuja ja tuoretta korianteria. Keiton kyytipoikana maistuvat hyvin quasadillat, joihin voi laittaa täytteeksi simppelisti salsakastiketta ja cheddaria. 

Muistakaa äänestää!

Lohikeitto

Voisin laittaa tähän jonkun intron viilenevistä päivistä ja ihanista höyryävistä keitoista, mutta tosiasiassa olen himoinnut lohikeittoa koko kesän. Ehkä tämä on joku jälkiraskauden oire, kun raskausaikana ei ollut muita ruokaintohimoja kuin appelsiinimehu... Lohikeittoa on siis tullut syötyä useamman kerran, ja paras niistä on muuten nautittu Bryggerissä. Ettäs tiedätte jos liikutte Kauppatorin tai Krunikan huudeilla.

Lohikeittohimoni kasvoi viimein siihen pisteeseen, ettei lautanen enää riittänyt vaan sitä oli saatava koko kattila. Eipä sitten muuta kuin kokkaamaan lohikeittoa - ensimmäistä kertaa! Bryggerin lohikeitto oli liemeltään kirkas ja vähän punertava, mutta siihen sekoitettiin itse jämäkkä kerma. En kuitenkaan uskaltanut lähteä kikkailemaan näin ensimmäisellä kerralla millään tomaateilla, vaan halusin pysyä perinteisellä linjalla. 

Lohikeiton netistä löytyvät ohjeet ovat muuten liikuttavan yhdenmukaisia. Konsensus on selkeästi saavutettu ja mitäpä sitä sitten hyvää muuttamaan. Villeimmät poikkeavuudet (jos kirkasliemisiä keittoja ei lasketa) on lisätä keittoon sulatejuustoa, kylmäsavulohta tai leipäjuustoa. Pääosa ohjeista oli kuitenkin hyvin samasta puusta veistettyjä. 

Itse poikkesin ns. normiohjeesta siinä, että lisäsin keittoon pari hyvin anteliasta ruokalusikallista smetanaa - koska 2dl kuohukermaa tuntui niin kovin vähäiseltä rasvamäärältä... hehee. Lohikeiton kanssa nautittiin grillissä kärtsättyä ruisleipää, voin kanssa, kuinkas muuten. Syksy! Mikä ihana syy alkaa kerätä rasvakerrosta talven varalle!

Lohikeitto 

• n. 10 perunaa
• 2 porkkanaa
• 1 sipuli
• 1 rkl voita
• 1 l vettä
• 1-2 kalafondia tai kalaliemikuutiota
• 1 kg lohifilettä
• 1 tl suolaa
• 1/2 tl maustepippureita
• 2 laakerinlehteä
• 2 dl kermaa
• 1 dl smetanaa
• tuoretta ruohosipulia ja tilliä

Kuori ja paloittele perunat ja porkkana, silppua sipuli. Kuullota sipulia hetki voissa, lisää sitten vesi ja mausteet. Kun vesi kiehuu, lisää joukkoon porkkanat ja hetken päästä perunat. Paloittele lohi ja lisää keittoon kun kasvikset ovat lähes kypsiä. Kun lohi on kypsää, lisää kerma, smetana ja silputut ruohosipuli ja tilli. Tarkista suola ja nauti!