sunnuntai 28. elokuuta 2016

pasta All’amatriciana

Keski-Italiassa tapahtui keskiviikkona tuhoisa maanjäristys, jonka yksi pahiten kärsineistä kaupungeista oli pastastaan tuttu kaupunki Amatrice. Liikutuin, kun luin uutisen että italialaiset ravintolat ovat ottaneet nyt listoilleen pasta All'amatricianan ja lahjoittavat jokaisesta myydystä annoksesta kaksi euroa Punaiselle ristille. "Puistolan bistrossakin" tarjottiin sitten eilen tätä makoisaa pastaa.


Halusin tehdä pastan mahdollisimman autenttisena, mikä ei ole italialaisten pastojen kohdalla ikinä helppoa. Joko raaka-aineiden löytäminen on haastavaa, kun pitää käyttää täsmälleen jonkin alueen lihaa tai juustoa, tai sitten on epäselvyyttä siitä mitä pastaan laitetaan ja mitä missään nimessä ei laiteta. Tämän pastan kohdalla kiistelyä syntyy esimerkiksi siitä, laitetaanko pastaan sipulia ja valkosipulia vai ei.

Itse vakuutuin siinä määrin tämän nettisivun tietämyksestä pastan historiasta ja yksityiskohtaisista ohjeista, että päätin noudattaa sitä. Sivustolla korostettiin, että tärkein asia pasta all'amatricianassa on guanciale, jonka Suolaa ja Hunajaa -blogi on puolestani ystävällisesti suomentanut kuivatuksi sianposkeksi. Suuntasin Hakaniemen kauppahalliin Roinisten tiskille, jossa tiedettiinkin heti mitä olin tullut hakemaan kertoessani aikeistani valmistaa pasta all'amatricianaa. Heillä oli tarjolla toscanalaista mustapippurikuorrutteista guancialea, joka oli sattuneista syistä käynyt kaupaksi viime päivinä hyvin. Samaiselta tiskiltä löytyi myös pastaan sopivat tomaatit ja spagetit, joten jäljelle jäi löydettäväksi enää pecorino. Lähimmäs Amatricea pääsin Lentävän lehmän toscanalaisella pecorinolla.


Vaikka jossain vaiheessa tulikin mieleen, että kylläpä voi helpon arkiruoan saada muutettua hankalaksi ja kalliiksi, niin oli se lopputulos tällä ohjeella ja raaka-aineilla kyllä täysin jotain muuta kuin mitä markettituotteilla valmistettu arkinen pekoni-tomaattipasta. Tässä ruoassa maistui niin syvästi Italia, että sen nauttimisen aikana sai tehtyä lyhen mielikuvamatkan Italiaan. Joten kyllä, kyllä se oli täysin vaivan ja rahan väärti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan!

Väittäisin myös, että vaikka en päässyt raaka-aineiden kotipaikkojen osalta aivan Amatriceen saakka, vaan jouduin tyytymään toscanalaisiin versioihin, ja vaikka minulla ei ollut oikeanlaista paistorasvaa ja vaikka minulla oli vääränlainen pannu, niin pääsin silti aika lähelle aitoa pasta all'amatricianaa. :) 


Pasta All’amatriciana
  • 500g hyvälaatuista italialaista spagettia, esim. De cecco no. 12
  • 200g keski-italialaista guancialea
  • 2 tlk hyvälaatuisia italialaisia tomaatteja, esim. San Marzano 
  • 200g keski-italialaista pecorinoa
  • 1 kuivattu chili
  • suolaa pastan keitinveteen
Paloittele guanciale tasakokoisiksi paksuiksi suikaleiksi. Paista pekonipalat pannulla rapeiksi (varo ettet keitä tai polta) ja lisää tomaatit ja kuivattu chili. Anna kastikkeen porista pannulla 15-30 minuuttia ja paksuuntua. Raasta sillä aikaa pecorino (raasta noin 3/4 juustosta ja jätä loput viimeistelyyn) ja kuumenna pastavesi.  

Kun pastakastikkeen koostumus on kiinteytynyt sopivasti, poista chili ja keitä pastat. Lisää keitetty pasta kastikkeen joukkoon ja sekoita joukkoon pecorinoraaste. Tarjoile heti raastetun pecorinon ja hyvän maalaisleivän kera.


28 kommenttia:

  1. Niin surullisia tapahtumia kyllä Italiassa mutta tämä sinun pastasi on ihan varmasti maistunut juuri niin hyvältä kuin pitääkin, nam.

    VastaaPoista
  2. Samoilla raiteilla on meillä ajatukset käyneet! Minunkin piti tehdä tätä pastaa ja kirjoittaa juttu blogiin. Hyvä tietää, että tuota guancialea saa Roinisilta ja toscanalainen pecorino ei varmasti annosta ainakaan huonontanut :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pohdittiin siinä myyjän kanssa, että lieneekö ainoa paikka Helsingissä josta sitä saa. Stockan Herkku olisi varmaan toinen mahdollinen paikka.

      Poista
  3. Onpa kaunis teko Italialaisilta ravintoloilta. Todell aherkullisen kuuloin reseptikin.

    VastaaPoista
  4. Italialaisilta ravintoloilta kauniisti huomioitu, hieno ajatus ja idea. Sä onnistuit hienosti metsästämään mahdollisimman autenttiset raaka-aineet - kiitos näistä vinkeistä. On muistissa sitten, kun kokeilen tätä pastaa. Innostuin tästä pastasta heti, kun Hesarin juttua siitä luin. Simppeliä, sitten kun on ne raaka-aineet saanut hankittua, mutta varmasti niin hyvän makuista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä siinä tosiaan perää on että kyseessä ei ole enää tämä pasta jos käyttää pancettaa tai muita pekoneita. Onneksi Helsingissäkin on kauppa josta raaka-aineet sai. :)

      Poista
  5. Kaunis tapa auttaa ja tuo pasta näyttää kyllä ihan superherkulliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Italialaiset ovat kyllä mestareita tekemään mielettömiä herkkuja parista raaka-aineesta. :)

      Poista
  6. Olipa hieno tarina miksi teit ruokaa.

    Guanciale on todella hyvää! Harvinainen herkku, jota joskus ostamme juurikin hallista.

    VastaaPoista
  7. Kuulostaa herkulliselta!! Siis todella herkulliselta!

    VastaaPoista
  8. Todella herkullisen näköinen annos. Pastaruat ovat meillä pidettyjä, mutta en ole koskaan kokeillut pasta All'amatricianaa. Lämmin ajatus pastan synnyinmaahan.

    VastaaPoista
  9. Ihanaa solidaarisuutta <3 Ja voin todellakin uskoa, että oikeilla raaka-aineilla se maku on jotain ihan muuta :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla sivustoilla sanottiin, että tämän possun osan rasva on pekonia hienostuneemman makuista, tms. :D Ei saanut missään nimessä käyttää öljyäkään sotkemaan makuja. :D Vaan kylläpä ne italialaiset tietää!

      Poista
  10. Niin kauheita uutisia, mutta ihanaa että ruoalla tehdään hyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Olisi kivaa tietää miten paljon tuo on levinnyt italialaisiin ravintoloihin Italian ulkopuolellakin. :)

      Poista
  11. Oonkin huomenna menossa Halliin hakemaan grillattavia, voisin napata nää aineet kans. Kiitos inspiraatiosta.

    VastaaPoista
  12. Raaka-aineilla vaan on väliä, niin se on. Hyväähän tomaatti-pekonipasta aina on, mutta "oikeilla" raaka-aineilla taatusti todella, todella mahtavaa. Guanciale on minulle uusi tuttu, pitääpäs yrittää metsästää sitä Oulusta.

    Iso sydän italialaisten ravintoloiden eleelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Italialaiset haltsaa kyllä hienosti etenkin nämä parin raaka-aineen simppelit pastat!

      Poista
  13. Mieletön resepti, voin melkein maistaa pastan suussani, vaikken autenttista versiota olekaan ikinä maistanut.
    Upea veto italialaisravintoloilta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on kyllä oiva tapa tuoda pala Italiaa hetkeksi tänne Pohjolaan.

      Poista
  14. Oih, tämä olisi oiva resepti blogiin!

    -Heidi
    http://tiskivuorenemanta.blogspot.fi/

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...