Minun alkoi tehdä mieli lohturuokaani pestopastaa välittömästi eilen nähtyäni marraskuun ruokahaasteen. Koska ilma oli tänä aamuna harmaa ja mieli allapäin huonosti nukutun yön jälkeen, sain sopivasti myös syyn tehdä ruokaa joka lohduttaa takuuvarmasti...
Oma lohturuokani ei ole kotoisin lapsuudesta, vaan opiskeluajoiltani. Sen lisäksi että se on auttanut monet kerrat lääkkeenä niin flunssaan kuin parisuhdeongelmiinkin, se on toiminut lukuisat kerrat erittäin hyvin stressin lievittäjänä ennen tenttiä (tai palkintona tentin jälkeen).
Nykypäivän makumieltymyksilläni (ja jo työssäkäyvän tuloilla) päivittäisin reseptiä ehkä tekemällä peston itse ja käyttämällä buffalo-mozzarellaa (ystäväni on tosin sitä mieltä, että koko ruoan juju on hyvää mieltä aiheuttavat pallomuodot tomaatissa ja mozzarellassa). Koska hyvän lohturuoan yksi kriteeri on yksinkertaisuus, halusin tehdä pestopastani juuri niin kuin sen opiskeluaikoinani tein. Paitsi että hunajamarinoitua broileria, joka silloin joskus oli must tässä(kin) ruoassa, en enää osta. :)
Ruoan ohje on kotoisin ystävältäni E:ltä, jota kiitän sekä ruoan vuosien aikana tuomasta lohdusta että ehkä noin kymmenestä lisäkilosta vuotärölläni.
Ruoan ohje on kotoisin ystävältäni E:ltä, jota kiitän sekä ruoan vuosien aikana tuomasta lohdusta että ehkä noin kymmenestä lisäkilosta vuotärölläni.
Pestopasta
- 300g tagliatellea
- 1 prk vihreää pestoa
- 1 prk kirsikkatomaatteja
- 1 pkt mozzarellapalloja
- 450g maustamatonta broilerin rintafilettä
- öljyä
- suolaa ja mustapippuria
Pilko broileri kuutioiksi. Lisää kuumalle paistinpannulle tilkka öljyä ja paista kanapalat kypsiksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Keitä pasta melkein kypäksi (kypsennysaika miinus yksi tai kaksi minuuttia). Valuta pasta ja sekoita sen sekaan pesto.
Puolita kirsikkatomaatit ja lisää ne pastan joukkoon. Lisää pastan joukkoon myös kanat ja mozzarellat. Odottele tovi, jotta tomaatit ovat lämmenneet ja juusto osittain sulanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti