Ravintola Passio

Kävin pitkästä aikaa syömässä ystäväni kanssa astetta fiinimmässä ravintolassa, joksi valikoitui sopivan sijainnin ja ylistävien nettiarvioiden perusteella ravintola Passio. Kumpikaan meistä ei ollut käynyt siellä aiemmin, mutta lähdimme sieltä sen verran tyytyväisenä, että ajattelin kirjoittaa reissusta ihan oman postauksen.  

Treffasimme ystäväni kanssa ravintolassa jo neljältä, ja olimmekin arvattavasti ravintolan ensimmäiset asiakkaat. Meitä se ei haitannut ollenkaan, vaan minä olin mielissäni kun sain napata rauhassa kivasta sisustuksesta muutaman kuvan. Olimme muutenkin niin keskittyneitä juttelemaan keskenämme, että en edes huomannut missä vaiheessa ravintola oli alkanut täyttyä muista asiakkaista.

Passio on menu-ravintola, ja valittavana on kolmen ja viiden ruokalajin menut. Tarjoilija kyseli meiltä allergiat ja ruokainhokit, mutta muuten menujen sisältö pysyi yllätyksenä siihen asti kuin lautaset tuotiin neniemme eteen. Me olimme molemmat kaikkiruokaisia, mutta hyvän illan varmistamiseksi kannattanee ilmoittaa rajoitteistaan ravintolalle etukäteen, etenkin jos niitä on runsaasti.

Me molemmat valitsimme kolmen ruokalajin menun, joka sisälsi kolmen varsin hyvän kokoisen annoksen lisäksi kaksi erittäin reilukokoista kokin tervehdystä. Ihan tarpeeksi syötävää siis, etenkin kun olimme liikkeellä niin aikaisin. Minä otin ruoan rinnalle viinipaketin, jonka puolittaminen onnistui hienosti.

Passio oli ruoaltaan ja tunnelmaltaan kuin fine dining ravintolan ja bistron risteytys. Ruoka-annokset olivat hienostuneita ja monipuolisia, mutta makupaletiltaan suhteellisen tuttuja ja turvallisia. Annokset olivat kauniita niin asettelun että kauniiden astioiden osalta, mutta ne olivat tarjolla ilman mitään kummempia hokkuspokkuksia ja hifistelyjä. Palvelu oli ystävällistä, mutkatonta ja ripeää ilman pitkiä rimpsuja siitä, että mikä oli tämän riimihärän nimi ja kenen viljasta leipä on tehty. Kun laskun aika tuli, se ei tuntunut paljolta siihen nähden millainen ilta meillä oli takana. Hyvä ilta siis!

Kokin tervehdyksessä maistui lohi ja kurkku.

Alkupalana oli riimihärkää ja perunaa (+20 muuta juttua), ja annos maistui keväältä ja vapulta! Keskitäyteläinen barolo sopi lihan kanssa kuin nenä päähän. Aika harvoin muuten tulee aloitettua dinneriä barolon viinillä.. :) 

Pääruokana oli jotain valkoista kalaa, siikaa tai kuhaa varmaan. Myönnettäköön, että olimme tässä vaiheessa iltaa uppoutuneet niin vaihtamaan kuulumisia, ettei minulla ole kovin vahvaa muistikuvaa koko annoksesta. :D Hyvältä se ainakin näyttää!

Havahduimme takaisin ruokamaailmaan tämän toisen kokin tervehdyksen myötä. Siinä oli ainakin jalapenoa ja avokadoa, ja se oli tosi hapan. Puhdisti suun tehokkaasti edellisen annosten jäljiltä, mutta en ole ihan varma jättikö se kuitenkin hieman liian vahvat maut suuhun ennen jälkiruokaa.

Jälkiruoan mauissa oli lakritsia ja vadelmaa - minun suosikkikaksikko! Jäätelö oli tehty hopeatoffeesta ja koko paketti oli aivan huikean ihana! Vahvan muistijäljen jätti myös tuo jälkiruokaviini, joka täytyy kyllä itsekin googlata. Sen verran herkkua oli sekin.

Olimme ystäväni kanssa ravintolasta pihalla jo kuuden jälkeen, ja ehdimmekin vielä hyvin iltamyssylle ennen kuin minun piti lähteä takaisin lapsiperhearkeeni. Kävimme juomassa lasilliset viiniä iki-ihanassa Vin-Vinissä, jonne on muuten avattu kampaamo! Saattaa se tosin olla ollut siellä jo tovisen, koska edellisestä visiitistäni tuohon kuppilaan on päässyt vierähtämään jo parisen vuotta.