Puistolan bistro: Hyvää äitienpäivää!

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Hyvää äitienpäivää!

Vähän reilu vuosi sitten minusta tuli äiti. Vielä viime vuonna äitienpäivän viettäminen tuntui vähän hassulta. Ymmärsin kyllä jo hyvin, että minulla on lapsi, mutta en ollut sisäistänyt sitä että minä olen äiti. Kulunut vuosi on opettanut jo paljon äitiydestä, mutta epäilemättä paljon on vielä opittavaa.

Ihmisen syntymän kokeminen läheltä muuttaa ihmistä. Se on jännä miten hyvin tavallisesta asiasta, jonka kokee maailmassa noin 490 000 ihmistä päivässä, tulee suoranainen ihme kun sen kokee itse. Minä olen todella tuon pienen ihmisen tehnyt itse. Kantanut kehossani yhdeksän kuukautta, pusertanut sen sieltä kiukulla ulos ja ruokkinut ja hoivannut niin että nyt, yhden vuoden kuluttua, hän on jo taitava ja iloinen pieni touhuaja, joka osaa itse tehdä jo vaikka mitä. Ihmistaimen kehitys ensimmäisenä elinvuotenaan on hämmästyttävää, ja on mahtavaa saada seurata sitä näin läheltä.

Joka päivä syventyvän äitiyden myötä kasvaa myös ymmärrys siitä millainen etuoikeus äitinä oleminen on. Olla jollekin niin tärkeä, että se välillä uuvuttaa ja välittää toisesta niin paljon että se tekee välillä kipeää. Kaikille sitä haluaville tätä mahdollisuutta ei suoda, ja niillekin joille suodaan, arki voi olla hyvin raskasta monenlaisten syiden vuoksi. Olen niin kiitollinen, että minulla on terve ja perustyytyväinen lapsi, hyvä mies ja mahtava tukiverkosto ympärilläni, koska mitään näistä ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

Syntymän läheltä kokemisen lisäksi ihmistä muuttaa myös kuoleman kokeminen läheltä. Minulle omien vanhempien ja etenkin äitini yllättävä lähtö kuusi vuotta sitten opetti elämän arvaamattomuuden ja antoi muistutuksen sen ainutlaatuisuudesta. Elämämme on tässä ja nyt, tänään. Ei huomenna, ei ensi vuonna, ei viime viikolla. Se muistutti siitä miten tärkeää on pyrkiä olla olemaan onnellinen tänään, ei sitten kun on enemmän rahaa, vähemmän kiire tai kun on 10kg hoikempi.

Juuri tänään olen ehkä onnellisempi kuin koskaan. Olin onnellinen jo ennen tyttäremme syntymää, mutta olen erittäin kiitollinen ja onnellinen että hänen ansiostaan saan olla äiti. Että saan joka päivä ilahtua jo pelkästään hänen olemassa olosta, saan yllättyä hänen uusista taidoistaan ja nauraa hänen hassutteluilleen. Omille muille intohimon kohteille on nykyään vähemmän aikaa, mutta sitä aikaa osaa nyt arvostaa enemmän kuin ennen, ja sen osaa käyttää tehokkaammin. Olen kiitollinen jokaisesta päivästä, jolloin käyn nukkumaan rättiväsyneenä, koska päiväni on ollut niin täynnä elämää.

Ennen kaikkea olen kiitollinen, että lapseni on antanut minulle tämän mahdollisuuden rakastaa ja tulla rakastetuksi näin syvästi. Koska siitähän tässä kaikessa loppujen lopulta on kysymys.

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!